Siirry sisältöön

Lämpöpumpputeknologiat

Lämpöpumpun avulla toimivassa keskuslämmitysjärjestelmässä maasta tai vesistöstä tuotu lämpö siirretään lämmönjakohuoneesta huoneisiin veden tai ilman välityksellä samaan tapaan kuin öljy- ja kaukolämpölämmitysjärjestelmissä. Lämpö siirretään maahan, porakaivoon tai veteen asennetun muoviputkilenkin avulla.

Omakotitalojen lämmittämiseen käytetään yleensä niin sanottuja maalämpöpumppuja, jotka ottavat talteen joko pintamaalämpöä, kalliolämpöä tai vesistölämpöä. Näillä lämpöpumpuilla voidaan lämmittää sekä huonetilat että käyttövesi. Lämpöä voidaan ottaa talteen myös suoraan ilmasta, mutta ilmalämpöpumput vaativat rinnalleen jonkin muun lämmitysjärjestelmän sillä kovilla pakkasilla niiden antoteho on heikko, sulatusajat tiheitä ja laite voi jopa sammua kokonaan. Ilmalämpöpumppua käyttämällä voidaan kuitenkin alentaa lämmityskuluja erityisesti keväisin ja syksyisin.

Inverter-malliset lämpöpumput yleistyvät

Niin sanotut inverter-mallit yleistyvät lämpöpumpuissa. Inverter-malleissa lämpöpumpun kierroslukua ohjataan lämmöntarpeen mukaan. Tämä vähentää käynnistysvirtapiikkiä, vähentää käynnistymiskertoja, pidentää kompressorin elinikää ja parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Eniten kierroslukuohjausta käytetään ilmalämpöpumpuissa ja vähiten maalämpöpumpuissa.

A-luokan kiertovesipumput yleistyvät vesikiertoon kytkettävissä lämpöpumpuissa. Tyypillisesti A-luokan kiertovesipumpussa on virtausvastuksen mukaan muuttuva kierrosluku, joka säästää merkittävästi kiertovesipumpun energiankulutusta. Parhaat säästöt saavutetaan lämmitysverkossa, jossa on lämmityspiirikohtaiset termostaatit.

Myös elektroninen paisuntaventtiili kylmäainepiirissä yleistyy lämpöpumpuissa. Sen avulla saavutetaan selvästi korkeampia hyötysuhteita.

Lämpöpumppujen ohjausjärjestelmät kehittyvät

Etäohjausmahdollisuus yleistyy kaikissa lämpöpumpputyypeissä. Usein se on kuitenkin maksullinen lisäominaisuus, ei välttämättä vakiovaruste. Sen avulla voidaan muun muassa valvoa laitteen toimintaa ja olosuhteita sekä säästää energiaa lämpötilan poissaolopudotuksen tarkan ohjauksen avulla.

Kytkentämahdollisuudet hybridilämmityksen ohjaukseen tai monimutkaisempaankin automaatioon yleistyvät lämpöpumpuissa, ja joissakin laitteissa löytyy älyä esimerkiksi pörssisähkön hintavaihteluja hyödyntävälle toimintatavalle.

Maalämpö- ja ilma-vesi -lämpöpumpuista löytyy malleja, joissa käytetään kahta kompressoria eri kylmäainekiertoineen. Kylmäaineet on valittu olosuhteiden mukaan niin, että tuloksena on lämpöpumppu, joka toimii kohtuullisella hyötysuhteella ja silti erittäin laajalla lämpötila-alueella.

Ympäristöystävälliset kylmäaineet

Nykyisin lämpöpumpuissa käytetään ympäristöystävällisiä kylmäaineita, jotka eivät tuhoa ilmakehän otsonikerrosta. EU-lainsäädäntö on poistanut markkinoilta haitallisia kylmäaineita, mutta uusia kylmäaineita kehitetään koko ajan.

Maalämmössä on kylmäainekierron lisäksi lämmönkeruupiiri (lämmönkeruu tapahtuu useimmiten lämpökaivosta) ja siinä lämmönsiirtoaineena käytetään nykyisin bioetanolia, aiemmin käytössä olleen metanolin sijaan. Järjestelmän nestekierto on suljettu, minkä ansiosta siitä ei aiheudu päästöjä ympäristöön.

Lämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa eniten lämpötilaero höyrystimen ja lauhduttimen välillä. Myös lämmönvaihtimen tehokkuus vaikuttaa hyötysuhteeseen.

Lämpöpumpputyypit ovat:



Sivua päivitetty viimeksi 29.7.2024