Atria – hyvää ruokaa resurssiviisaasti
Atria aikoo tehostaa jo nyt hyvällä tasolla olevaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yhtiö tehostaa mittavan tuotannon kehittämisohjelmansa avulla myös esimerkiksi veden- ja energiankäyttöä.Atrian energia- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä muistuttaa, että lihanjalostusteollisuudella on jo pitkät perinteet raaka-aineiden tehokkaasta hyödyntämisestä.
"Koko ruho hyödynnetään tarkasti. Arvo-osat kuten fileet ja paistit leikataan huolella, ja leikkuussa syntyneet pienemmät palat jatkojalostetaan edelleen esimerkiksi jauhelihaksi. Näin raaka-aine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti."
"Tuotannossamme kiinnitetään erityistä huomiota ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän minimointiin. Raaka-aineemme ovat arvokkaita, joten ne halutaan senkin takia käyttää hyödyksi mahdollisimman tarkkaan. Tämä on asia, joka on lihanjalostusteollisuudessa arkipäivää, mutta josta tavalliset kuluttajat eivät välttämättä tiedä."
Tuotannon kehitysohjelmalla lisäboostia
Atrialla on ollut jo muutaman vuoden käynnissä mittava tuotannon kehitysohjelma, Ohjelman avulla lisätään entisestään muun muassa materiaalitehokkuutta keskittymällä tuotantoprosessien ja toimintatapojen optimointiin."Olemme kehittäneet esimerkiksi broileriteollisuuden tuotantotapoja ja leikkuuprosesseja niin, että saamme talteen enemmän arvokkainta osaa, fileetä.
Tämä pienentää luonnollisesti myös kokonaisraaka-aineen tarvetta."
Veden käyttöä on optimoitu
Kehitysohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös energian ja veden kulutukseen. "Tärkeässä roolissa on ollut prosessiveden käytön optimointi, esimerkiksi oikeanlaisten suuttimien käyttö. Lisäksi olemme pystyneet eräissä osaprosesseissa myös kierrättämään vettä."Huomattavia taloudellisia säästöjä
Eero Yliselä kertoo, että tuotannon kehityshankkeen materiaalitehokkuustoimenpiteet ovat tuottaneet vuositasolla noin miljoonan euron säästöt."Pelkästään veden käytön optimointi on tuottanut vuositasolla 100 000 euron säästöt. Vettä kuluu vähemmän ja lämmityksen primäärilämpöä säästetään 1 500 MWh vuodessa, määrä vastaa sadan keskimääräisen omakotitalon lämmöntarvetta."
Yliselä mainitsee, että tuotannon kehitysohjelmasta juurtuneet toimintamallit ovat tulleet jäädäkseen. "Materiaalitehokkuuden perusperiaatteet säilyvät, mutta painopistealueet vaihtelevat vuosittain".