Anora haluaa olla materiaalitehokkuuden edelläkävijä

Pohjoismaiden johtava viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditalo Anora on allekirjoittanut elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuuden sitoumuksen. Rajamäen tehtaalla kierrätys on viety pitkälle ja uusiomateriaalin käyttöä PET-pulloissa on lisätty.

Anoran laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Jussi Nikula sekä ympäristöasiantuntija Milja Karhu korostavat, että yhtiö haluaa olla vastuullisuuden ja kiertotalouden edelläkävijä.

”Anora on tehnyt jo pitkään töitä materiaalitehokkuuden lisäämiseksi. Materiaalitehokkuuden sitoumuksen tavoitteet ja mittarit ovat meille jo entuudestaan tuttuja. Sitoumus tarjoaa meille nyt hyvän keinon kertoa toimistamme myös ulospäin, niin asiakkaille, viranomaisille kuin muillekin sidosryhmille”, Nikula huomauttaa.

”Sitoumuksessa Anoran tavoitteena on parantaa Rajamäen tehtaan jätteiden kierrätysastetta, vähentää hävitettävien materiaalien ja tuotteiden määrää sekä lisätä kierrätysmateriaalin osuutta pakkausmateriaalissa”, Karhu lisää.

Anora Group Oyj tuottaa Rajamäen alkoholijuomatehtaassa yli 700:aa erilaista viini- ja väkevien juomien tuotenimikettä. Rajamäellä pullotetaan muun muassa suomalaiset klassikkotuotteet – Koskenkorvat ja Jaloviinat – mutta myös glögejä, viinejä ja väkeviä liköörejä. Tehtaalla, jonka vuosituotanto on yli 60 miljoonaa litraa, työskentelee 230 anoralaista.

Kierrätysaste nostettu yli tavoitetason

Syksyllä 2023 Anora on jo onnistunut nostamaan Rajamäen tehtaan kierrätysasteen yli  tavoitetason, 94,6 prosenttiin. Sitoumus astui voimaan vuonna 2022. Sen vuoden 2019 lähtötaso oli 84 ja vuoden 2024 tavoitetaso 90 prosenttia.

Rajamäellä on paneuduttu eri jätelajikkeiden kierrätysmahdollisuuksiin ja löydetty jätteille uusia kierrätyskohteita. Lisäksi jätteiden lajittelua on tehostettu muun muassa lisäämällä jäteastioiden määrää sekä tuomalla astiat lähemmäksi jakeiden syntypisteitä. Tehtaalla on panostettu myös henkilöstön kierrätyskoulutukseen. Tavoitteena on ollut tehdä lajittelusta mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta. Anoran Rajamäen tehtaalla lajitellaan tällä hetkellä 17 eri jaetta.

”Lasijäte menee lasivillan valmistukseen, puujäte puulevytehtaalle, metalli metallisulattamoon, muovi kierrätysmuovin raaka-aineeksi ja pahvi kuituteollisuuteen, Jokaiselle jätejakeelle pyritään löytämään kierrätyskohde, mutta mikäli sitä ei löydy, jäte päätyy hyötykäyttöön energiantuotannossa. Kaatopaikalle ei viedä mitään”, Karhu kuvailee.

Vähemmän pakkaamista, enemmän tehokkuutta

Anora ja sille materiaaleja toimittavat yritykset ovat myös miettineet keinoja vähentää tehtaalle saapuvien pakkausmateriaalien pakkaamista.

"Toimituksiin, jotka tulevat pullotehtaalta meille, laitetaan pullokerrosten väliin nykyään pahvilevyjen sijasta uudelleenkäytettävät muoviset kestolevyt”, Karhu mainitsee käytännön esimerkin.

Anora on myös tehostanut omia prosessejaan, optimoinut esimerkiksi pullotuslinjojen koneiden toimintaa niin, että häiriöitä ja sitä kautta hukkaa tulee entistä vähemmän. ”Kyse on jatkuvasta parantamisesta. Isot asiat olemme jo paljolti tehneet, nyt vuorossa ovat viimeiset nipistykset ja hienosäädöt, jotka ovatkin usein niitä vaikeimpia”, Nikula miettii.

Kierrätysmateriaalit käyttöön

Anoran tavoitteena on nostaa muovisten PET-pullojen kierrätysmuovin osuus vuoden 2019 nollatasosta 50 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Syksyllä 2023 tavoite on saavutettu joissakin pullotyypeissä, mutta keskimäärin siinä ollaan 26 prosentin tasolla.

”Haasteena on, että kierrätysmuovia ei ole riittävästi tarjolla. Mikäli kaikki alkavat sitä käyttää, materiaalista tulee jo pula. Tällä hetkellä kierrätysmuovia saadaan Suomessa kiertävistä PET-pulloista; muoviteollisuuden pitäisi kehittää kierrätysmuovin jalostusta”, Nikula pohtii.

PET-pulloissa kierrätysmateriaalin tavoitetaso on määritelty 50 prosenttiin paitsi saatavuusongelmien myös teknisten vaatimusten takia.

”Kierrätysmuovin tason noustessa tulee varmistaa, että pakkaus täyttää elintarvikealan tiukat laatukriteerit”, Nikula huomauttaa.

Mielenkiintoiseen kysymykseen, olisiko lasipullo ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin muovipullo, ei ole yksiselitteistä vastausta. ”Pohjoismaissa muovipullot kiertävät hyvin eivätkä ne lisää merkittävästi esimerkiksi merien muoviongelmaa. Lasin valmistus vaatii paljon esimerkiksi energiaa ja pullot ovat muovipulloja painavampia, mutta pulloja on ohennettu. Lasipullot voivat myös kiertää periaatteessa loputtomasti, mitä muovi ei voi vielä tehdä”, Nikula pohtii.

Yritykset ovat oman toimintansa parhaita asiantuntijoita

Jussi Nikula ja Milja Karhu toivovat, että myös mahdollisimman moni muu elintarvikealan yritys allekirjoittaisi materiaalitehokkuuden sitoumuksen. ”Mikäli materiaalitehokkuutta voidaan edistää riittävän laajasti vapaaehtoismalleilla, niin tarve pakottavaan lainsäädäntöön pienenee”, Nikula huomauttaa.

Nikula lisää, että vapaaehtoisuudella päästään usein parempaan lopputulokseen kuin pakolla. Yritykset ovat oman toimintansa parhaita asiantuntijoita.

”Materiaalitehokkuuteen panostaminen on tietenkin myös taloudellisesti järkevää, kun hävikki vähenee ja jätemaksut pienenevät”, hän toteaa.

Teksti: Matti Välimäki