Lämpöpumput – Usein kysytyt kysymykset

---

Palaa otsikoihin

1. Maalämmön keruuputkiston upotus järveen

Vastaus:
Periaatteessa keruuputkiston voi upottaa järveen tai mereen mutta on aina tapauskohtaista kannattaako ja voiko näin tehdä. Suurissa kohteissa vesistöupotus tulee usein selvästi edullisemmaksi lämmönkeruutavaksi kuin lämpökaivokenttä mutta pientalojen kokoluokassa erot investoinnin kannalta ovat euroissa usein pienehköjä. Vesistöasennus edellyttää muun muassa vesialueen omistajan luvan ja vesistön soveltuvuuskin on tapauskohtaista. Menetelmä edellyttää erikoiskalustoa asennuksessa, jota on vain osalla maalämpöurakoitsijoista.

Lisää aiheesta:

• Maalämpöpumppu, MLP
• Maalämpöpumppu (Energiatehokaskoti.fi)

---

Palaa otsikoihin

2. Miten löydän hyvän maalämpöurakoitsijan?

Vastaus:
Maalämpöurakoitsijan kilpailuttamiseen kannattaa varata aikaa ja vertailla huolella saatujen tarjousten sisältöjä. Yrityksen toiminnan vakaudesta kertoo yrityksen toimintahistoria. Hakukoneilla voi etsiä internetistä myös muiden asiakkaiden kokemuksia, mutta kannattaa muistaa, ettei kirjoittajien tarkoitusperiä voi tietää.

Sertifioitua maalämpöasentajaa voi etsiä Motivan Sertifioitujen asentajien palvelusta:

• Sertifioidut asentajat

Urakoitsijan tietoja voi tarkistaa YTJ:n (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmätoiminta) sivuilta, josta löytyvät muun muassa verovelkarekisterin tiedot:

• www.ytj.fi

Perustietoa lämpöpumpuista ja hankintaoppaat löydät:

• Maalämpöpumppu, MLP
• Ilmalämpö- ja maalämpöpumput (Energiatehokaskoti.fi)

---

Palaa otsikoihin

3. Maalämpöpumpun oikea mitoitus

Minulle on tarjottu talooni maalämpöpumppuja, joiden teho vaihtelee 7-10 kW välillä ja lämpökaivojen syvyys vastaavasti 135-160 metrin välillä. Mistä erot johtuvat? Mikä on oikea mitoitus? Öljyä kului viime vuonna 3 000 litraa, kattila on vuodelta 1980. Puuta poltettiin vain pari kertaa koko talvena.

Vastaus:
Lämpöpumppu voidaan suunnitella erilaisilla tehomitoituksilla. Tapauksessanne eroja on tullut myös mahdollisesti kattilan hyötysuhteen arvioinnissa ja normivuoden kulutuksen arvionnissa. Lähtökohtana pitäisi käyttää normivuoden kulutustasoa.

Yleensä tiedossa on edellisen vuoden ja/tai vuosien kulutus, joka pitää suhteuttaa kyseisen aikajakson lämmitystarpeeseen. Vuosien väliset erot lämmityksessä ovat olleet 2000-luvulla noin 10 prosenttia yli ja joinakin vuosina jopa 20-30 prosenttia alle normivuoden kulutustason. Trendi vuotuisessa lämmitystarpeessa on ollut laskeva.

Kattilan hyötysuhteeksi voidaan arvioida 70-85 prosenttia, riippuen kattilatyypistä ja siitä onko öljypoltinta uusittu lähivuosina. Myös osatehoisissa lämpöpumppujärjestelmissä lämpökaivo mitoitetaan pitkälti talon vuotuisen lämmitysenergiatarpeen mukaan, lämpöpumpputeho ei useinkaan vaikuta merkittävästi mitoitukseen. Jos lämpöpumppu on mitoitettu tuottamaan esimerkiksi 70 prosenttia huipputehosta, riittää se laskennallisesti kattamaan noin 98 prosenttia vuotuisesta tarpeesta. Loppuosa tuotetaan usein joko sähkövastuksella tai vanhan öljykattilan avulla.

Osatehoisessa ratkaisussa tehoasteen valinta ei ole kriittistä vaan se että lämmönkeruupiiri on mitoitettu riittävästi. Kaivon tehokkuuteen vaikuttavat myös oleellisesti kaivon vesivirtaukset, urakoitsijoilla voi olla erilaisia lähtökohtia suunnitteluvaiheessa.

Kuluttajan kannattaa kirjallisesti selvittää kustannusvaikutus, mikäli kaivoa päätetäänkin porata syvemmäksi (lisämetrit maksavat usein noin 35 €/m putkitettuna).  Reilummin mitoitettu kaivo kestää kuormitusta paremmin (eli kaivoveden lämpötila pysyy selvemmin plussan puolella) ja tämä johtaa hieman parempaan lämpöpumpun hyötysuhteeseen ja antotehoon. Lämpöpumppu voidaan valita joko täystehoiseksi tai osatehoiseksi mutta keruupiirin mitoituksessa ei kannata säästää.

Lisätietoa lämpökaivoista ja maalämmön hankinnasta:

• Maalämpöpumppu, MLP
• Maalämpöpumppu (Energiatehokaskoti.fi)

Lämmitystarveluvut:

• Lämmitystarveluku eli astepäiväluku (Ilmatieteen laitos)

Lämpökaivoon voidaan myös jossain määrin varastoida aurinkokeräimien lämpöä tai kesäaikaisen ilmanvaihdon viilennyksen poistamaa lämpöä:

• Aurinkolämmön kytkeminen maalämpöpumppuun
• Maalämpöpiirin hyödyntäminen aurinkolämmön varastoinnissa

---

Palaa otsikoihin

4. Lämmitysmuodon vaihdos – maalämpö vai joku muu lämmitysmuoto

Omakotitalon asuinpinta-ala on 165 m², rakennusvuosi 2001, asukkaita on neljä. Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m³ varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto? Miten lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa, sähköllä erikseen vai lämmityksen yhteydessä?

Vastaus:
Lämmitysjärjestelmien kannattavuutta voi vertailla oheisella laskurilla:

• Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri

Laskurissa kannattaa kokeilla erilaisia skenaarioita erilaisella kuoletusajalla, korkokannalla ja energianhinnan muutosprosenteilla. Erityisesti laskennan korko, kuoletusaika ja energian hinnannousu vaikuttavat herkästi elinkaarikustannuksiin ja takaisinmaksuaikaan. Investointi voi myös nostaa talon jälleenmyyntiarvoa.

Maalämpö voi olla kallis investointi jos vuotuinen sähkönkulutus 20 000-22 000 kWh luokkaa. Maalämmön kokonaishinta riippuu kuitenkin paljon siitä, käytetäänkö vaakaputkistoa vai porataanko tontille lämpökaivo. Maalämpö vaatii myös toimenpideluvan omalta kunnalta/kaupungilta.

Yksinkertaistaen voidaan laskea maalämmön säästävän 2/3 sähkönkulutuksessa. Ilmavesilämpöpumpun sähkönsäästö on vähän yli 50 prosenttia. Käyttöveden osuus energiatarpeesta voi vaikuttaa oleellisesti käytännön hyötysuhteiseen, koska käyttövesi tuotetaan selvästi huonommalla hyötysuhteella kuin lattialämmitykseen tarvittava lämpö.

Mikäli kohde sijaitsee Pohjois-Suomessa, ilma-vesilämpöpumpun suorituskyky on kovilla pakkasilla koetuksella, eteläisessä Suomessa olosuhteet ovat sen sijaan lattialämmityskohteelle melko helpot.

Kannattaa joka tapauksessa pyytää tarjoukset sekä maa- että ilmavesilämpöpumpuista. Pyytämällä muutaman tarjouksen kummastakin järjestelmästä saa jo hyvän kuvan tarvittavasta investoinnista ja takaisinmaksuajasta.

Lisää aiheesta:

• Maalämpöpumppu, MLP
• Ilma-vesilämpöpumppu, IVLP

---

Palaa otsikoihin

5. Ilma-vesi -lämpöpumppu vai maalämpö taloon, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys?

Asun 200-neliöisessä talossa pääkaupinkiseudulla. Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kannattaako valita ilma-vesi -lämpöpumppu vai maalämpö?

Vastaus:
Kummatkin ovat järkeviä vaihtoehtoja kyseisessä tapauksessa. Maalämpö vaatii aina toimenpideluvan ja mahdollisia teknisiä rajoituksia voi tulla esimerkiksi pohjavesialue-luokituksesta, kaivojen suojaetäisyyksistä ja/tai kivikkoisesta pihasta.

Ilma-vesilämpöpumpulla puolestaan on huomioitava muun muassa ulkoyksikön asennuspaikka naapurien sijainnin kannalta ja myös kohdetalon makuuhuoneiden sijainnin kannalta johtuen ulkoyksikön äänen kuulumisesta tai johtumista talon rakenteissa.

---

Palaa otsikoihin

6. Lämmitykseen kuluu 2 000 litraa öljyä vuodessa, kannattaako maalämpö?

Vastaus:
Vanhalla öljykattilalla tuo vastaa suunnilleen 14 000-16 000 kWh suuruista energiankulutusta vuodessa. Tosin useimmat viime vuodet ovat olleet selvästi tavanomaista leudompia. Yleensä maalämpö kannattaa paremmin tuota suuremman energiatarpeen kohteille, mutta toisaalta kohdekohtaiset seikat voivat keikauttaa kannattavuutta kumpaan tahansa suuntaan.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös lämpöpumpun hyötysuhde, joka on paras silloin kun lämmönluovutuslämpötila on mahdollisimman matala (lattialämmityksellä) ja lämmönkeruupiirin lämpötila korkea (hyvin vettä tuottava lämpökaivo). Käyttöveden ja patteriverkoston veden lämpö tuotetaan siis lattialämmitystä huonommalla hyötysuhteella. Myös käyttöveden osuus katettavasta energiasta sekä vesipatteriverkon lämpötila-alue vaikuttavat vuotuiseen lämpökertoimeen ja siten lämpöpumpulla saatavan energiansäästön määrään.

Mikäli omasta kunnasta ei saada maalämmölle toimenpidelupaa, voi vaihtoehdoksi harkita ilma-vesilämpöpumppua tai ilmalämpöpumppua. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu hyvin luontevasti öljylämmityksen kanssa toimivaksi hybridilämmitykseksi.

Lisätietoa:

• Maalämpöpumppu, MLP
• Ilma-vesilämpöpumppu, IVLP
• Ilmalämpöpumppu, ILP
• Ilmalämpö- ja maalämpöpumput (Energiatehokaskoti.fi)

---

Palaa otsikoihin

7. Mikä ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia?

Vastaus:
Emme voi antaa merkki- ja mallikohtaisia suosituksia mutta voit vertailla laitteita tekniikan alan lehtien testien perusteella. Monia lehtiä voit ostaa jälkikäteen verkkokaupasta ja oikean lehden löydät hakukoneiden avulla. Monista lämpöpumpputyypeistä on viime vuosina ollut useitakin testejä lehdissä. Energiatehokkuuden kannalta kannattaa vertailla laitteiden SCOP-lukua tai energialuokkaa keskenään.

Lisätietoa lämpöpumpuista ja SCOP-luvusta:

• Ilmalämpöpumppu
• Huoneilmastointilaitteet

---

Palaa otsikoihin

8. Ilmalämpöpumpulla saatava säästö sähkölämmitystalossa

Asun 150-neliöisessä 1-kerroksisessa sähkölämmitteisessä talossa. Sähköä kuluu noin 16 000-20 000 kWh vuodessa ja lisäksi pari-kolme kuutiota sekapuuta. Paljonko ilmalämpöpumpulla voi säästää?

Vastaus:
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa tehdyn tutkimuksen mukaan ilmalämpöpumpulla saatu keskimääräinen säästö sähkölämmitystaloissa oli noin 3 000 kWh vuodessa, mutta vaihtelu eri talojen välillä oli hyvin suurta. Säästöön vaikuttavat ilmalämpöpumpun energiatehokkuus, ulkoyksikön asennuspaikka, talon pohjarakenne (kuinka avaria tilat ovat), säännöllinen ylläpito ja muun lämmitysjärjestelmän säätö.

Lisätietoa tutkimuksesta:
Tutkittua energiansäästöä ilmalämpöpumpulla (pdf) (169.9 KB)

---

Palaa otsikoihin

9. Ilma-vesilämpöpumppu hallin lämmitykseen Pohjois-Suomessa?

Hallin pinta-ala on noin 400 m² ja sisäkorkeus 3 metriä. Noin 30 m² pinta-alasta on toimistotilaa. Käytössä on jo vesikiertoinen lattialämmitys, jonka vesi lämpiää puukattilalla ja parin tuhannen litran varaajassa. Varaajassa on varalta myös vastukset. Hallitilojen sisälämmöksi riittää 15 astetta. Pientä lämpimän käyttöveden tarvetta varten on erillinen sähkövaraaja.

Vastaus:
Vesikiertoinen lattialämmitys on kaikkein otollisin lämpöpumpun hyötysuhteen ja antotehon kannalta. Hallia kannattaisi ohjata suoraan säätökäyrän (ulkolämpötilan mukaan), ilman sisätermostaatteja. Nykyisiä vesivaraajia voisi mahdollisesti käyttää kytkennässä mukana.

Toimistossa voitaisiin lisälämmityksenä käyttää sähköpattereita sopivan sisälämpötilan hienosäätämiseen. Tuon kokoinen ja tyyppinen halliratkaisu on hyvin kannattava ilma-vesi -lämpöpumpuille. Lattialämmityksen menoveden maksimilämpötila kannattaisi pyrkiä pitämään 40 asteen alapuolella. Pohjoinen sijainti verottaa ilma-vesi -lämpöpumpun suorituskykyä joten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota valittavan laitteen kovempien pakkasten aikaiseen toimintaan ja suorituskykyyn ja valita mahdollisimman laadukas laite.

---

Palaa otsikoihin

10. Ilmalämpöpumppu ja siitepölykausi

Miten ilmalämpöpumppu puhdistetaan ja kuinka usein se pitää tehdä? Voiko ilmalämpöpumppua käyttää, kun ilmassa on keväällä paljon siitepölyä, ja kotona on siitepölyallergisia? Tuleeko ilmalämpöpumpun kautta siitepölyä ja muita epäpuhtauksia sisään?

Vastaus:
Ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa talon sisällä, eli siitepölyä ei tule ilmalämpöpumpun kautta sisälle. Suodattimen puhdistus riittävän usein takaa sen, että ilmalämpöpumppu toimii tehokkaasti ja pitää samalla ilman puhtaampana.

Opetusvideo ilmalämpöpumpun suodattimen puhdistuksesta:

• Ilmalämpöpumpun suodattimen puhdistus

---

Palaa otsikoihin

11. Kannattaako lämpöpumppua käyttää ilmastointilaitteena?

Mitä maksaa ilmalämpöpumpun käyttö jäähdytyksessä? Pitääkö paikkansa, että käyttö kesällä syö talvella lämmityskuluista saadut säästöt kokonaan jos pumppu on paljon jäähdytyskäytössä kesällä? Millaiset asetukset kannattaa laittaa?

Vastaus:
Järkevästi käyttäen 150 neliön talossa jäähdytykseen kuluu vuodessa noin 100-300 kilowattituntia sähköä eli muutamia kymmeniä euroja. Järkevällä käytöllä tarkoitetaan sisälämpötilan laskemista vain muutamalla asteella helteiseen ulkoilmaan verrattuna ja jäähdytyskäyttöä vain silloin kun ollaan itse sisällä. Ei siis pyritä 22 astetta alempiin lämpötiloihin. Sisäilma viilenee pienellä energiamäärällä mutta rakenteiden jäähdyttäminen vie selvästi enemmän energiaa.

Jos sähkönkulutuksen haluaa minimoida, asetuksia joutuu hieman muuttamaan ulkolämpötilan mukaan. Esimerkiksi 30 asteen ulkolämpötilassa sisälämpötilaksi asetetaan 24-26 astetta. Jo muutaman asteen jäähdytys vaikuttaa asumismukavuuteen merkittävästi koska ilmasta poistuu samalla kosteutta.

Jäähdytystä ei kannata pitää päällä vuorokauden ympäri, eikä silloin kun asunto on tyhjänä. Tarkan sähkönkulutuksen seuraamiseksi voi lämpöpumpulle asentaa oman sähkömittarin.

Lisää aiheesta Motivan julkaisuissa:

• Lämpöä ilmassa – Ilmalämpöpumput
• 
  

---

Palaa otsikoihin

12. Ilmalämpöpumpun tehon säilyminen pumpun ikääntyessä

Miten voi selvittää, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu on säilyttänyt tehonsa vuosien käytön jälkeen? Pumpun käyttämää tai tuottamaa energiamääräähän ei kotikonstein pysty mittaamaan. Kysymys herää, kun pumppu on käytössä vuodesta toiseen eikä se tarvitse muuta huoltoa kuin imurointia.

Vastaus:
Ilmalämpöpumpun tehokkuuden muutoksista tulee yleensä havaintoja, kun joudutaan käyttämään aiempaa suurempaa puhallintehoa tietyissä olosuhteissa. Myös selvä puhalluslämpötilan lasku indikoi toimintatehon laskeneen. Syynä muutokseen voivat olla pölykerros suodattimessa, lämmönvaihtimessa ja puhaltimessa sekä kylmäainevuoto putkistossa. Talviaikana jään tai lumen kertyminen ulkoyksikön ympärille aiheuttaa myös suorityskyvyn laskun.

Suodattimien kuukausittaisen imuroinnin lisäksi kannattaa ainakin viiden vuoden välein teettää niin sanottu sisäyksikön tehopesu, jonka tekevät ammattilaiset. Siinä muun muassa lämmönvaihdin ja puhallin saadaan puhdistettua. Lämmönjakolamelleja voidaan itse puhdistaa kennonpesuaineen ja veden seosta ruiskuttamalla mutta puhaltimeen päästään käsiksi vain, kun ammattilainen purkaa hieman sisäyksikköä.

Myös laitteen ikä voi antaa jotain viitteitä tehon säilymisestä. Oikein asennetun ja hoidetun pumpun käyttöikä voi olla yli 15 vuotta. Noin 5-10 vuoden välein kannattaa tilata huolto, jossa muun muassa täydennetään kylmäaineputkisto ja tarkistetaan muu tekniikka. Vaikka iäkäs pumppu vielä toimisi hyvin, kylmäainetta on voinut vähitellen vuotaa liitoksista.

Jos tekniikka toimii, eikä kylmäainetta ole päässyt karkaamaan ja suodattimet puhdistetaan säännöllisesti, ilmalämpöpumppu voi hyvinkin toimia tehokkaasti ja moitteetta elinkaarensa loppuun saakka.

---

Palaa otsikoihin

13. Maalämpöpumpun asetukset

200-neliöisessä omakotitalossa on maalämpö. Kuukauden sähkölasku oli 140 €, ja silti talossa on kylmä. Millaiset asetukset maalämpöpumpun lämpötiloissa tulisi olla, jotta talo olisi lämmin, mutta lämmityskustannukset olisivat samaan aikaan mahdollisimman edulliset? Tuleeko lämpimän käyttöveden ohjelmassa oleva desinfiointijakso olla päällä ja kuinka monta kertaa viikossa on riittävä määrä? Kuinka paljon desinfiointi kuluttaa energiaa?

Vastaus:
Pelkän sähkölaskun suuruuden perusteella ei voi sanoa vielä kovin paljon. Kulutusta pystyisi arvioimaan paremmin mikäli olisi tiedossa kuinka suuri kulutus oli (kWh), minkä aikajakson kulutus tarkalleen oli kyseessä sekä talon ikä, ilmanvaihtotapa ja sijainti sekä asukkaiden määrä ja käyttöveden kulutusmäärä.

Maalämpölaitteiston säätöjen osalta kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, että talon lämmityspatterit/lattialämmityspiirit ovat lämpimät. Jos huone/patteritermostaatin säätäminen ei vaikuta mitenkään tilanteeseen, kannattaa ilmata patterit/lattialämmitys.

Ennen ja jälkeen ilmauksen on hyvä tarkistaa, että lämmönjakoverkossa on riittävä vedenpaine (noin 1 bar eli 10 metriä, mitta-asteikko voi olla sekä bareissa että metreissä). Mikäli lämmönjakoverkossa on vesipatterit, kannattaa niiden venttiilien ja termostaattien toiminta testata. Onko paisuntasäiliössä riittävästi vastapainetta jäljellä; jos ei ole, siihen voi pumpata lisää ilmaa?

Paisuntasäiliö, patteriventtiilit ja patteritermostaatit kannattaa uusia viimeistään 20 käyttövuoden jälkeen.

Lämpöpumpun lämpötilasäätöjä voi tarvittaessa muuttaa. Jos kyseessä on ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä lämmitys, voi menoveden lämpötilatasoa nostaa ensisijaisesti niin sanotulla suuntaissiirrolla. Suuntaissiirtoa nostetaan pari astetta kerrallaan, ja sen jälkeen odotetaan pari päivää, jotta nähdään, tapahtuuko muutoksia lämmityksessä? Säätökäyrän jyrkkyyttä voi muuttaa kovilla pakkasilla.

Jotkut lämpöpumput nostavat sähkövastuksella käyttöveden lämpötilan ajoittain 60-70 asteen tasolle käyttöveden Legionella-bakteerikannan tuhoamiseksi. Tämä on tarpeellista silloin, kun käyttövesi varastoidaan alle 50 asteen lämpötilassa. Ajoittain tapahtuvien nostojaksojen tiheys riippuu laitteesta; lämpötilaa voidaan nostaa esimerkiksi kerran viikossa. Jos lämpötilan nostoja on useita kertoja viikossa, lisää se jo jonkin verran sähkönkulutusta. Vaihtoehtona nostojaksoille on käyttöveden lämpötilan pitäminen pysyvästi vähintään 55 asteen lämpötilassa.

Kulutukseen suuruuteen vaikuttaa myös lämpöpumpputekniikka, esimerkiksi se onko kyseessä vaihtuvalauhdutteinen vai tulistinmalli, lämmönkeruupiirin mitoituksen riittävyys, lämpöpumpun mitoitus suhteessa huipputehontarpeeseen, sähkövastuksen käyttömäärä, käyttöveden kulutusmäärä ja kulutusprofiili.

---

Palaa otsikoihin

14. Poistoilmalämpöpumppu ja sisäilman lämpötila 

Suunnittelemme noin 100-neliöisen talon rakennuttamista ja olemme harkinneet sinne varaavan takan oheen poistoilmalämpöpumpun hankintaa. Luin, että poistoilmalämpöpumpulle optimaalisin sisäilman lämpötila olisi 21–25 °C. Onko lämpötilan todella oltava noin korkea? Itse viihdyn ja etenkin nukun paremmin viileämmässä. Voiko esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa laskea alemmas ilman, että pumpun toiminta häiriintyy?

Vastaus:
Mainittu 21-25 °C kuvaa tyypillistä poistoilman lämpötilaa (katonrajassa), ei niinkään teknistä vaatimustasoa pumpun toiminnalle. Poistoilman lämpötilaan vaikuttavat kaikkien huoneiden lämpötilat, joten jos makuuhuoneen lämpötilaa lasketaan esimerkiksi 18 asteeseen, se ei juurikaan vaikuta kokonaisuuteen. Lämpötilaa olennaisempaa on tasainen poistoilmavirta ympäri vuorokauden.

---

Palaa otsikoihin

15. Ilmalämpöpumpun toiminta pakkasella

Talviasuttavalla mökillämme on ilmalämpöpumppu. Kun pakkanen kiristyy yli -20 °C asteeseen, pumpun toiminta alkaa heikentyä ja sisälämpötila laskee alle termostaatista asetetun arvon. Kuuluuko lämpöpumpun toimia näin, vai onko joku vikana?

Vastaus:
Noin kovalla pakkasella pientalokokoluokkaisen ilmalämpöpumpun lämpöteho on usein enää noin 1,5 kW tai sen alle. Teho ei silloin riitä täyden lämpötilan ylläpitoon ilman tukilämmitystä esimerkiksi sähköpattereilla. Myös lämpöpumpun sulatusjaksot vievät osan toiminta-ajasta.

---

Palaa otsikoihin

16. Peruslämmön ylläpitäminen lämpöpumpulla

Pidämme talvisin mökillämme yllä peruslämmitystä ilmalämpöpumpulla, joka on asetettu 11–13 °C lämpötilaan. Mökillä on lisäksi varaava takka. Toisinaan kun takkaa lämmitetään, tuntuu että ilmalämpöpumppu alkaisi jäähdyttämään ilmaa. Voiko tämä olla mahdollista, jos lämpöpumppu on ns. ylläpitotoiminnolla?

Vastaus:
Jos ilmalämpöpumppua ei ole toimintatavan osalta asetettu auto-asentoon, sen ei pitäisi jäähdyttää ilmaa vaikka sisälämpötila nousisi yli asetuslämpötilan. Jos kyseessä on invertterillä toimiva lämpöpumppu (lähes kaikki 2010-luvun mallit Suomessa ja vanhemmistakin suurin osa), puhallin on päällä jatkuvasti ja kierrättää ilmaa myös silloin, kun lämmitystä ei tarvita. 

---

Palaa otsikoihin

17. Ilmalämpöpumpun asentaminen sokkeloiseen taloon

Asumme 1920-luvulla rakennetussa kolmikerroksisessa omakotitalossa. Talo on peruskorjattu ja siellä on sähkölämmitys. Kellarikerroksessa on lattialämmitys. Olemme harkinneet ilmalämpöpumpun hankintaa, mutta talon sokkeloisuus mietityttää. Onko lämpöpumpusta hyötyä sokkeloisessa talossa, vai lämmittääkö pumppu vain yhtä huonetta?

Vastaus:
Pääsääntöisesti ilmalämpöpumppu sopii sähkölämmitystaloon hyvin. Sokkeloisuus häiritsee lämmön leviämistä, mutta kohteen rakennusvuosi ja kerroksien määrä huomioiden ilmalämpöpumpun hankinta lienee kuitenkin melko kannattavaa. Useimmiten ilmalämpöpumpulla saadaan suuri säästö pienellä investoinnilla. Laitteen sisäyksikkö kannattanee asennuttaa keskimmäiseen kerrokseen joko portaikon tuntumaan tai olohuoneeseen. Lämpö nousee kohtuullisen hyvin ylempäänkin kerrokseen.

---

Palaa otsikoihin

18. Poistoilmalämpöpumppu varaavan takan oheen 100-neliöiseen omakotitaloon

Suunnittelemme noin 100-neliöisen talon rakennuttamista ja olemme harkinneet sinne varaavan takan oheen poistoilmalämpöpumpun hankintaa. Luin, että poistoilmalämpöpumpulle optimaalisin sisäilman lämpötila olisi 21-25 °C. Onko lämpötilan todella oltava noin korkea? Itse viihdyn ja etenkin nukun paremmin viileämmässä. Voiko esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa laskea alemmas ilman, että pumpun toiminta häiriintyy?

Vastaus:
Mainittu 21-25 °C kuvaa tyypillistä poistoilman lämpötilaa (katonrajassa), ei niinkään teknistä vaatimustasoa pumpun toiminnalle. Poistoilman lämpötilaan vaikuttavat kaikkien huoneiden lämpötilat, joten jos makuuhuoneen lämpötilaa lasketaan esimerkiksi 18 asteeseen, se ei juurikaan vaikuta kokonaisuuteen. Lämpötilaa olennaisempaa on tasainen poistoilmavirta ympäri vuorokauden.

---

Palaa otsikoihin

19. Ilmalämpöpumpun toiminta heikentyy, kun pakkanen kiristyy yli -20 °C asteeseen. Kuuluuko ilmalämpöpumpun toimia näin?

Talviasuttavalla mökillämme on ilmalämpöpumppu. Kun pakkanen kiristyy yli -20 °C asteeseen, pumpun toiminta alkaa heikentyä ja sisälämpötila laskee alle termostaatista asetetun arvon. Kuuluuko lämpöpumpun toimia näin vai onko joku vikana?

Vastaus:
Noin kovalla pakkasella pientalokokoluokkaisen ilmalämpöpumpun lämpöteho on usein enää noin 1,5 kW tai sen alle. Teho ei silloin riitä täyden lämpötilan ylläpitoon ilman tukilämmitystä esimerkiksi sähköpattereilla. Myös lämpöpumpun sulatusjaksot vievät osan toiminta-ajasta.

---

Palaa otsikoihin

20. Voiko ilmalämpöpumppu jäähdyttää ilmaa kesken mökin lämmittämisen vaikka se on asetettu toimimaan ylläpitotoiminnolla?

Pidämme talvisin mökillämme yllä peruslämmitystä ilmalämpöpumpulla, joka on asetettu 11-13 °C lämpötilaan. Mökillä on lisäksi varaava takka. Toisinaan kun takkaa lämmitetään tuntuu, että ilmalämpöpumppu alkaisi jäähdyttää ilmaa. Voiko tämä olla mahdollista, jos lämpöpumppu on niin sanotulla ylläpitotoiminnolla?

Vastaus:
Jos ilmalämpöpumppua ei ole toimintatavan osalta asetettu auto-asentoon, sen ei pitäisi jäähdyttää ilmaa vaikka sisälämpötila nousisi yli asetuslämpötilan. Jos kyseessä on invertterillä toimiva lämpöpumppu (lähes kaikki 2010-luvun mallit Suomessa ja vanhemmistakin suurin osa ovat invertteripumppuja), puhallin on päällä jatkuvasti ja kierrättää ilmaa myös silloin, kun lämmitystä ei tarvita.

---

Palaa otsikoihin

21. Onko lämpöpumpusta hyötyä sokkeloisessa talossa, vai lämmittääkö pumppu vain yhtä huonetta?

Asumme 1920-luvulla rakennetussa kolmikerroksisessa omakotitalossa. Talo on peruskorjattu ja siinä on sähkölämmitys. Kellarikerroksessa on lattialämmitys. Olemme harkinneet ilmalämpöpumpun hankintaa, mutta talon sokkeloisuus mietityttää. Onko lämpöpumpusta hyötyä sokkeloisessa talossa, vai lämmittääkö pumppu vain yhtä huonetta?

Vastaus:
Pääsääntöisesti ilmalämpöpumppu sopii sähkölämmitystaloon hyvin. Sokkeloisuus häiritsee lämmön leviämistä, mutta kohteen rakennusvuosi ja kerroksien määrä huomioon ottaen ilmalämpöpumpun hankinta lienee kuitenkin melko kannattavaa. Useimmiten ilmalämpöpumpulla saadaan suuri säästö pienellä investoinnilla. Laitteen sisäyksikkö kannattaa todennäköisesti asennuttaa keskimmäiseen kerrokseen joko portaikon tuntumaan tai olohuoneeseen. Lämpö nousee kohtuullisen hyvin ylempäänkin kerrokseen.

Palaa otsikoihin