Siirry sisältöön

Öljylämmitys – Usein kysytyt kysymykset




Palaa otsikoihin

1. Paljonko ilmalämpöpumppu säästää öljylämmitystalossa?

Vastaus:
Asennuspaikka, talon pohjaratkaisu, ominaiskulutus per neliö ja muun lämmityksen säätöjen tilanne vaikuttavat ilmalämpöpumpulla saatavaan säästöön suuresti. Keskimäärin suuri kulutus lähtötilanteessa korreloi suurten säästöjen kanssa, mutta vaihtelu on suurta.

Öljylämmitystalossa säästön määrä riippuu myös öljyn hinnasta, mutta se on lähes samaa luokkaa sähkölämmitystalon kanssa, kun vanhan öljykattilan hyötysuhdekin otetaan huomioon. Sähkölämmitystalossa ilmalämpöpumpuilla säästetään keskimäärin 3 000 kWh vuodessa (eli säästöä syntyy 350–400€ vuodessa).

Lisää aiheesta:
Tutkittua energiansäästöä ilmalämpöpumpulla (pdf) (169.9 KB)



Palaa otsikoihin

2. Lämmitysöljyn huima kulutus 200-neliöisessä omakotitalossa

Talvella öljyä kului 1 000 litraa kahdessa kuukaudessa, ja kulutus oli paljon aiempaa suurempi. Ammattilainen on tarkistanut öljypolttimen ja öljysäiliön kunnon. Lämmitystä on pidetty hyvin kohtuullisena koko ajan.

Vastaus:
Öljynkulutuksen arviointi kuukausitasolla on hankalaa ja parempi olisi katsoa vuosikulutusta: kuinka suuri kulutus on ollut viime vuosina? Onko vuosikulutus muuttunut merkittävästi? Minkäikäinen talo on ja missä päin Suomea se sijaitsee? Käytetäänkö puuta lisälämmittämiseen? Onko puunkäyttö muuttunut? Onko ilmanvaihdossa tapahtunut muutoksia, kuten koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenoton muuttaminen päällä/pois ja/tai venttiilien tilanne?

Arviolta kyseisessä kohteessa voisi öljyä kulua noin 3 000–4 000 litraa vuodessa, joten 500 litraa kuukaudessa talviaikana ei ole lainkaan epärealistinen määrä. Vuoden viisi leudointa kuukautta vie lämmityksen nettotarpeesta vain noin 20 prosenttia, mutta kattilan ympärivuotinen lämpöhäviö ja käyttövedenkulutus tasoittavat tilannetta jonkin verran. Neljän asukkaan keskimääräinen käyttövedenkulutus kuluttaa noin 500 litraa öljyä vuodessa.

Öljynkulutuksen arviointia vaikeuttaa muun muassa säiliön erilaiset täyttöasteet. Mikäli öljysäiliössä tai imuputkessa on vuoto, kulutus lisääntyisi. Onko sisällä/ulkona ilmennyt lisääntynyttä öljynhajua? Myös muun muassa öljypolttimen huolto tai huollon puute vaikuttavat oleellisesti kulutukseen.



Palaa otsikoihin

3. Öljylämmitys ja vuotuinen öljynkulutus

Harkitsemme 1970-luvulla rakennetun öljylämmitteisen täystiilitalon ostoa. Talo on yksikerroksinen ja siinä on noin 110 neliötä. Keittiössä ja kylpyhuoneessa on lattialämmitys ja lisäksi talossa on ilmalämpöpumppu. Mitä suuruusluokkaa talon vuotuinen öljynkulutus voi olla?

Vastaus:
Öljynkulutukseen vaikuttaa moni seikka, kuten:
  • rakennuksen koko, muoto, ikkunoiden määrä ja laatu, eristystaso, sijainti.
  • rakennuslupa-ajankohdan mukainen vaatimustaso energiatehokkuudessa (muutokset ovat juuri tuohon aikaan olleet suuria)
  • sisälämpötila (suuri merkitys)
  • onko talon eristystasoa tai ikkunoiden tasoa parannettu
  • onko talossa ilmanvaihto ja onko siinä lämmöntalteenotto
  • missä kunnossa ovet ja ikkunat ovat; onko ne vaihdettu
  • toimiiko myös keittiön ja kylpyhuoneen lattialämmitys öljyllä
  • minkä ikäinen ja kuntoinen kattila on.
Karkea arvio on, että kyseisen talon vuosikulutus voi vaihdella noin 2 000–3 000 litran välillä. Mikäli kattila on vanha kaksoispesäkattila (toinen pesä puulle), kulutus voi olla jopa 3 500 litraa. Edellisen asukkaan öljynkulutuksesta voi päätellä jonkin verran, mutta käyttötottumukset ja asukasmäärä voivat aiheuttaa huomattavia eroja.



Palaa otsikoihin

4. Öljylämmityksen vaihtaminen pois

Omakotitalossamme on öljylämmitys ja vesikiertoiset patterit. Haluaisimme vaihtaa pois öljylämmityksestä. Millaisia vaihtoehtoja meillä on?

Vastaus:
Öljylämmitys on vesikiertoinen lämmitysmuoto, joten lämmitysmuotovaihtoehtoja on monia. Päälämmitysmuotona voi olla puu- ja pellettikattila tai maalämpö. Jos öljykattila on vielä käyttökuntoinen ja talossa on tilaa, sen voi säilyttää varalämmitysjärjestelmänä.

Puu on edullisin polttoaine, mutta polttoaineen säilytys vaatii paljon tilaa. Kattilan käyttö ja huolto vaativat käsityötä. Pelletti on kalliimpi polttoaine, mutta käyttö on helpompaa kuin puulämmityksessä. Maalämpöinvestointi on kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat. Kannattaakin siis miettiä, miten paljon on valmis tekemään lämmityksen eteen töitä ja onko kiinteistössä tilaa säilyttää polttoainetta.

Teknisesti ja taloudellisesti kannattavia tukilämmitysmuotoja öljylämmityksen rinnalle ovat aurinkolämpö, ilma-vesilämpöpumppu, ilmalämpöpumppu sekä tulisija. Näillä voi vähentää öljynkulutusta, jos ei ole mahdollisuutta vaihtaa koko lämmitysjärjestelmää. Jos öljylämmityksestä halutaan kokonaan pois, kannattaa kohteeseen harkita myös maalämpöpumppua tai pellettilämmitystä.



Palaa otsikoihin

5. Öljylämmityksen vaihtaminen 2 000 litran öljynkulutuksen talossa Etelä-Suomessa

Asun puolisoni kanssa kahdestaan Etelä-Suomessa sijaitsevassa omakotitalossa, jossa öljynkulutus on ollut noin 2 000 litraa vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Öljykattila ja patteriverkko ovat noin 30 vuoden ikäiset ja öljysäiliö sijaitsee sisätiloissa. Haluaisin nyt luopua öljylämmityksestä. Uskoisin, että talo olisi helpompi myydä, kun lämmitysjärjestelmän vaihtaisi, jos siirrymme kerrostaloasuntoon ehkä noin 10 vuoden päästä. Mikä olisi taloudellisin vaihtoehto uudeksi lämmitysmuodoksi? Kaukolämpöä ei ole saatavilla tällä alueella.

Vastaus:
Öljylämmityksen vaihtamiseen on saatavilla 4 000 eur tukea, kun öljylämmityksestä luopuu samalla kokonaan vaihtaen sen ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Voisin arvioida ilma-vesilämpöpumpun olevan kiinnostava ratkaisu teidän kohdalla. Arvioisin, että järjestelmä voisi maksaa itsensä nykyisellä matalalla noin 0,8 eur/litra öljyn hinnalla laskien takaisin noin 8 vuodessa, kun tuki huomioidaan. Näin, jos lämmitystapamuutos ilma-vesilämpöpumppuun tulisi maksamaan kokonaisuudessaan noin 11 000 euroa (tuen jäljeen 7 000 eur) ja laskentakorkona käytetään 2 prosenttia vuodessa. Jos öljyn hinta nousee nykyisestä, takaisinmaksu on tätä nopeampi. Öljyn 1,0 eur litrahinnalla laskien takaisinmaksuaika voisi laskea noin kuuteen vuoteen. On myös mahdollista, että lämmitysmuutos parantaa asunnon jälleenmyyntiarvoa, jolloin kannattavuus paranee entisestään.

Myös maalämpö on hyvin toimiva ja käyttökustannuksiltaan ilma-vesilämpöpumppua jonkin verran edullisempi ratkaisu, mutta investointikustannukset nousevat maalämmössä lämmönkulutukseen suhteutettuna melko korkeiksi.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa patteriverkon lämpötila – mitä kuumempi vesi pattereissa kiertää, sitä heikompi hyötysuhde on. Vastaavasti hyötysuhde heikkenee ulkolämpötilan kylmetessä. Ilma-vesilämpöpumppu onkin parhaimmillaan Etelä-Suomen leudoissa olosuhteissa ja erityisesti lattialämmityskohteissa. Järjestelmä kuitenkin soveltuu myös patterilämmityskohteisiin. Patteriverkkojen mitoituksissa voi olla suuria eroja, eli niissä tarvittava lämpötilataso voi vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi niin sanotuissa yksilehtisissä vanhoissa pattereissa joudutaan usein kierrättämään suhteellisen korkealämpöistä vettä.

Jos patteriventtiilit termostaatteineen ovat alkuperäiset, suosittelisin niiden uusimista lämmitysmuutoksen yhteydessä. Samalla patteriverkko tulisi tasapainottaa. Patteriverkon tasapainotus auttaa usein madaltamaan pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja parantamaan näin lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Ennen lämmitystavan vaihtamista tai sen yhteydessä kannattaa ottaa talon energiankulutuksesta ”löysät pois”, eli kannattaa tehdä kannattavat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Uusi lämmitysjärjestelmä voidaan siten mitoittaa pienentyneen energiankulutuksen mukaiseksi.

Ennen 2000-lukua rakennetuissa taloissa yläpohjan eristystaso on melko heikko, jos talo on rakennettu määräystason minimivaatimusten mukaisesti, eikä lisäeristystä ole tehty jälkikäteen. Jos lisäeristäminen on toteutettavissa helposti, sitä kannattaa harkita lämmitystapamuutoksen yhteydessä.

Myös vanhat käyttöikänsä päässä olevat lahovikaiset ikkunat kannattaa uusia lämmitystapamuutoksen yhteydessä energiatehokkaisiin. Uusien energiatehokkaiden ikkunoiden valinnassa on apuna ikkunoiden energialuokitus. Hyväkuntoisia ikkunoita ei sen sijaan yleensä ole taloudellista vaihtaa vain energiankulutuksen vuoksi, mutta ne kannattaa tiivistää. Monesti ikkunoiden tiivistäminen on unohtunut ja käytössä olevat tiivisteet ovat heikkokuntoiset. Ikkunoita tiivistäessä on huomioitava, että ne voivat toimia korvausilmareittinä, jos erillisiä korvausilmaventtiilejä ei ole. Suosittelisin myös harkitsemaan korvausilmaventtiilien asentamista, jos sellaisia ei ole.

Kiinnittäisin lämpöpumppulämmitykseen siirryttäessä huomiota myös käyttöveden kulutuksen pienentämisen mahdollisuuksiin. Yksi hyvä tapa on pienentää ylisuuria hanojen ja suihkun virtaamia suositusten tasolle esimerkiksi vakiovirtaussuuttimien ja vettä säästävän suihkupään avulla. Käyttöveden lämpötilaksi riittää taso, jolla kaikista hanoista saadaan 55 asteista vettä.

Lisätietoja:

Motivan sivut öljylämmityksen vaihtajalle:
Öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtajalle

ELY-keskuksen sivut öljylämmityksen luopumisen avustuksesta:


Ikkunoiden energialuokitus Motivan sivuilla:
Ikkunoiden energialuokitus

Ikkunoiden tiivistysohjeet (ymparisto.fi):



Lämpimän käyttöveden energiatehokas käyttö Motivan sivuilla:
Lämmin vesi


Palaa otsikoihin


Sivua päivitetty viimeksi 23.5.2023