Aurinkosähkö taloyhtiössä

Taloyhtiön sähkön kokonaiskulutus koostuu taloyhtiön kiinteistösähköstä sekä asuntojen kuluttamasta sähköstä. Jokaisella asunnolla on oma sähkömittari ja sähkösopimus. Taloyhtiöllä on oma mittarinsa ja sähkösopimuksensa kiinteistösähköstä.

Taloyhtiössä voi tuottaa aurinkosähköä eri tavoin. Yleisintä on aiemmin ollut, että taloyhtiö omistaa ja ohjaa järjestelmää ja hyödyntää tuotannon kiinteistösähkön kulutuksessa. Kiinteistösähköä on esimerkiksi hissien, ilmastoinnin, yhteisten tilojen valaistuksen, keskuslämmitysjärjestelmän ja taloyhtiösaunan käyttämä sähkö. Jatkossa aurinkosähköä jyvitetään yhä useammin myös asukkaiden käyttöön aurinkosähkön hyvityslaskennalla.

Hyvityslaskenta parantaa aurinkosähkön hyödynnettävyyttä taloyhtiöissä

Taloyhtiön yhteinen aurinkovoimala liitetään taloyhtiön kiinteistösähköliittymään. Tavanomaisesti se osuus aurinkovoimalan kunkin hetken tuotosta, joka ylittää kiinteistösähköliittymän kulutuksen, on laskettu myytäväksi sähköverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Sähköverkkoon myydystä sähköstä taloyhtiö saa yleensä sähkön pörssihinnan mukaisen korvauksen. Suuremman taloudellisen hyödyn tuotetusta aurinkosähköstä saa tyypillisesti käyttämällä sen suureksi osaksi itse, koska itse käytetystä aurinkosähköstä saa taloudellisen hyödyn niin sähköenergian, verkkopalvelumaksun kuin sähköveron osalta. Poikkeuksen tähän muodostaa tilanne, jossa sähkön käytöstä maksetaan kiinteähintaisen sähkösopimuksen mukaan ja sähkön pörssihinta on korkeampi kuin taloyhtiön sähkönhankinnan kokonaishinta verkkopalvelumaksu ja sähkövero mukaan lukien.

Vuoden 2021 alusta voimaan astunut lainsäädäntö mahdollisti niin sanotun aurinkosähkön hyvityslaskentapalvelun, joka on ollut kaikkien taloyhtiöiden saatavilla vuodesta 2023 alkaen. Hyvityslaskennassa kiinteistösähköliittymän sähkönkulutuksen yli menevä aurinkosähkö jaetaan ensin huoneistojen sähkönkulutukseen ja vasta tämän yli menevä aurinkosähkö myydään sähköverkkoon. Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee.

Hyvityslaskenta edellyttää, että taloyhtiön perustaa ensin energiayhteisön. Tämän jälkeen taloyhtiö voi ottaa hyvityslaskennan käyttöön alueen sähköverkkoyhtiön palvelun kautta.

Hyvityslaskennan tarkastelujaksona on tasejakso, jonka pituus on 15 min. Jos saman tasejakson aikana aurinkosähköä tuotetaan esimerkiksi 10 kWh, kiinteistösähköä kuluu 3 kWh ja huoneistosähköä yhteensä 6 kWh, tuotetusta aurinkosähköstä katetaan ensin kiinteistösähköliittymän sähkönkulutus ja sitten loput 7 kWh jaetaan taloyhtiön osakkaille. Ilman hyvityslaskentaa sähköverkkoon olisi tässä tapauksessa laskettu myytävän 7 kWh, mutta hyvityslaskennan ansiosta sähköverkkoon myytävä osuus jää suhteellisen pieneksi.

Kiinteistösähkön yli menevän aurinkosähkön jako huoneistoille tehdään hyvityslaskentapalvelussa automaattisesti ja yleisimmin osakeomistusten suhteessa. Taloyhtiö ilmoittaa jakoperusteen hyvityslaskentapalveluun. Hyödyn huoneistoille jyvitetyistä aurinkosähköstä saa se taho, jonka nimissä huoneiston sähkösopimus on. Huoneiston ollessa vuokralla, hyödynsaaja on yleisimmin vuokralainen.

Hyvityslaskennassa sähköverkkoon myyty aurinkosähkön osuus eli niin sanottu ylijäämäsähkö muodostuu huoneistokohtaisesti kunkin huoneiston sähkönkulutuksen yli menevästä aurinkosähkön osuudesta. Eli jos huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan tasejakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli menevä sähkö myydään sähköverkkoon.

Myös taloyhtiön yksittäinen osakas tai osakasryhmä voi hankkia omaan henkilökohtaiseen käyttöön oman aurinkosähköjärjestelmän. Tähän tarvitaan kuitenkin yhtiön lupa. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää sopia muun muassa vastuista, huoltokuluista ja vakuutusasioista.

Aurinkosähkön soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä:

• Aurinkopaneeleille tulee löytyä taloyhtiön kiinteistöjen katoilta riittävästi varjostamatonta aluetta. Paneeleja on mahdollista asentaa myös esimerkiksi talon seinustalle pystyasentoon.
• Katto kestää aurinkopaneeleiden asennuksen eikä kattoremontti ole edessä lähivuosina. Paneeleiden poistaminen katolta kattoremontin tieltä ja asentaminen takaisin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia.
• Riittävä tuotetun aurinkosähkön omakäyttöosuus varmistaa aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta ja pienentää kannattavuuden riippuvuutta sähkön pörssihinnasta, jonka kehitystä on vaikeaa arvioida.
  
  Etenkin suuremmissa koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloyhtiöissä jo kiinteistösähköliittymän sähkönkulutus on niin suuri, että kohtuullisen kokoisen aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotosta pääosa kuluu taloyhtiön omassa käytössä, mikä varmistaa aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta. Hyvityslaskennan käyttöönotto kasvattaa omakäyttöosuutta edelleen merkittävästi. Kerrostaloyhtiöissä kiinteistösähkönkulutukseen kuuluvat muun muassa ilmanvaihtokoneiden, hissien, keskuslämmitysjärjestelmän ja yhteisten tilojen valaistuksen sähkönkulutus.
  
  Painovoimaisella ilmanvaihdolla ja kaukolämmöllä varustetuissa kerrostaloissa kiinteistösähkönkulutus on usein pientä, jolloin aurinkosähkön hyödyntäminen myös asuntojen sähkönkulutukseen voi olla edellytys kannattavan aurinkosähköjärjestelmän hankinnalle. Tämä on mahdollista sähköverkkoyhtiön tarjoamalla hyvityslaskennalla, jota on esitelty edellä.
  
  Hyvityslaskenta parantaa yleensä myös suurten ja enemmän kiinteistösähköä kuluttavien kerrostaloyhtiöiden aurinkosähköjärjestelmien kannattavuutta, koska se mahdollistaa entistä suuremman aurinkosähköjärjestelmän asentamisen ilman verkkoon myytävän sähkön osuuden kasvamista.
  
  
• Rivitaloyhtiöissä kuluu yleensä vähemmän kiinteistösähköä, joten mahdollisuus aurinkosähkön jakamiseen hyvityslaskennalla asuntojen käyttöön on erityisen merkittävää. Kiinteistösähkönkulutusta on enemmän, mikäli yhtiössä on maalämpö tai esimerkiksi yhteiskäytössä olevia sähköautojen latauspisteitä.