Koski Tl: pieni kunta matkalla ilmastovastuullisuuteen

Koski Tl eli ”Turun läänin Koski” sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnan ensimmäinen uusiutuvan energian kuntakatselmus on juuri valmistunut. Tuore ilmasto-ohjelmakin odottaa kunnanvaltuuston hyväksyntää.

Kunnan ensimmäinen ilmasto-ohjelma on valmisteltu vuoden 2023 aikana. Kunnassa halutaan toimia ilmastovastuullisesti huomioimalla toiminnassa vähäpäästöisen liikenteen edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, monipaikkainen työn ja opiskelun edistäminen sekä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus (UEKK) toimii hyvänä tietopohjana ilmasto-ohjelmalle.

”UEKK:n avulla saimme kunnassa toimeksiantomme mukaisen tilannekatsauksen kunnan alueelle: energiaan liittyvät päästöt lähteineen, päästöjen muutokset, teemakohtaiset suositellut toimenpiteet ja karkeat toimenpide-ehdotukset kunnan omiin kiinteistöihin. Lisäksi toimeksiantoon sisältyi normaalista Motiva-mallista poikkeava teema: tarkempi paikkakohtainen selvitys siitä, mihin uusiutuvia energiamuotoja voidaan sijoittaa kunnan alueella”, kertoo tekninen johtaja Mikko Salmi.

UEKK:n suosittelemat toimet priorisoidaan Salmen mukaan muutamille vuosille ja niiden suhteen tehtävät päätökset liittyvät talousarvion valmisteluun. Ilmasto-ohjelma on vielä vailla kunnanvaltuuston hyväksyntää. Se on laadittu kunnan virkatyönä Valonian hanketyön ohjauksessa.

”Konkretiaa siinä on taulukko, jossa on määritetty tavoitteet toimeenpanoineen eri hallinnonaloille. Tarkempi toteutussuunnittelu toimialoittain laaditaan osana vuosisuunnittelua suunnitelman hyväksynnän jälkeen”, Salmi lisää.

Koko Varsinais-Suomen tavoiteltu päästövähennys on 80 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2035 laskettuna. Lisäksi Varsinais-Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kunnan hiilidioksidipäästöt laskusuunnassa Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaan Kosken Tl kunnan hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet 17 prosenttia vuosien 2007 ja 2022 välisenä aikana.Samalla energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt.

Kunta omisti vuonna 2022 kiinteistöjä yhteensä 30 kpl. Kunnan omistamiin rakennuksiin kuuluu opetusrakennuksia, päiväkoteja ja hoitoalan rakennuksia. Lisäksi kunta omistaa yksittäisiä asuntoja, kunnanviraston, kirjaston, terveyskeskuksen, paloaseman, yhdistystalon, kaksi vesilaitosta ja jätevedenpuhdistamon.

Kunnan rakennusten lämmityksessä ei enää käytetty vuonna 2022 fossiilisia polttoaineita. Päälämmitysmuoto kunnan rakennuksissa on kaukolämpö. Kunnan keskustaajamassa on 9 kilometrin pituinen lämpöverkko. Lämpövoimalassa on 1,5 megawatin hakekattila, joka korvaa jopa 800 000 litraa polttoöljyä joka vuosi. Voimala on rakennettu vuonna 2010.

Kunta ja paikalliset yrittäjät omistavat kaukolämpöverkon. Lämpölaitoksen toiminnasta, kaukolämmön tuotannosta ja noin 100 kiinteistön lämpöhuollosta vastaa Kosken Aluelämpö Oy. Lisäksi kuuteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumppuja, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta.

”Polttavalla tekniikalla on hyvä säädettävyys tehon tarpeen vaihdellessa meillä 250-2500 kW:n välillä. Poltettava materiaali saadaan läheltä kustannustehokkaasti. Metsähakkeen käyttö kaukolämmön tuotannossa parantaa myös hoitohaķkuiden kannattavuutta. Myös kierrätyspuuta voidaan hyödyntää. Tällä hetkellä metsähakkeelle ei ole varteenotettavaa vaihtoehtoa kaukolämmön tuotannossa Kosken kokoisessa taajamassa”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Martti Mäkitalo Kosken Aluelämpö Oy:stä.

Hybridijärjestelmiä yksityisiin kiinteistöihin

Kosken Tl kunnan alueella yksityisten kiinteistöjen lämmitys perustuu pitkälti puulämmitykseen (34 %), öljylämmitykseen (25 %) ja sähkölämmitykseen (17 %). Näiden kolmen lämmitysmuodon tukimuodoksi katselmuksessa suositellaan ilmalämpöpumpun (ILP) asentamista. ILP:n asentamista suositellaan varsinkin öljylämmitteisiin ja sähkölämmitteisiin kohteisiin.

”Kunta on ollut aktiivisesti mukana eri toimijoiden energiainfoissa tiedottamassa vaihtoehdoista. Kiinteistönomistajia on myös kehotettu olemaan yhteydessä Valonian alueelliseen energianeuvontaan sekä ohjattu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) energia-avustushaussa. Aran energia-avustukset (Huom. avustus ei enää saatavilla) kannustivat useita kiinteistön omistajia lämmitystapamuutoksiin”, muistuttaa rakennustarkastaja Saija Kaleva.

Kunnalla on hyvä mahdollisuus lisätä uusiutuvan energian käyttöä myös yksityisten omistamissa kohteissa. Kunta kannustaa, tarjoaa tietoa ja toimii yhdyssiteenä eri toimijoiden välillä. Varsinkin öljylämmittäjiä kannattaa kannustaa lämmitystapamuutoksiin viimeistään silloin, kun heidän rakennuksensa öljykattila on tullut käyttöikänsä päähän.

Tuulessa ja auringossa on potentiaalia

Salpatuuli osuuskunnan tytäryhtiö Isosuon Energia suunnittelee kunnan Takamaalle rakennettavaksi kuusi enintään 280 metriä korkeaa tuulivoimalaa, joiden yksikköteho olisi 10 MW. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat 1,2 km etäisyydellä voimaloista. Naapurikuntien puolella asuin- ja lomarakennuksia on 3 kappaletta alle kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Nämä kiinteistöt ovat liittyneet hankkeeseen sopimuksilla.

Aurinkoenergiaa ei vielä tällä hetkellä hyödynnetä suuressa mittakaavassa kunnan alueella. Vuoden 2023 syyskuuhun mennessä kapasiteetti oli kasvanut 0,9 MW:n suuruiseksi ja voimaloiden määrä oli kasvanut 9 kuukauden aikana 100 kappaleeseen. Kuntaan on kuitenkin suunniteltu rakennettavaksi kaksi suuren kokoluokan aurinkosähkövoimahanketta. Ne tukisivat hiilineutraalisuustavoitteita ja uusiutuvan energian lisäystarvetta.

Pisimmällä on Ilmattaren hanke, jonka valmistuminen on arvioitu vuosille 2025–2026. Hanke on jo rakennuslupavaiheessa. Ilmattaren aurinkovoimalan koko on 60 MW. Voimala on tarkoitus rakentaa 120 hehtaarin kokoiselle peltoalueelle Verhonkulmaan. Verhonkulman aurinkovoimahankkeen suunnittelutarveratkaisun tueksi on toteutettu ympäristöselvitys vuonna 2023. Hankkeesta ei ole arvioitu olevan haittaa kunnan kaavoitukselle tai muille maankäytön toiminnoille.

Foruksen aurinkovoimalahanke on suurempi, 160 MW. Foruksen voimala on tarkoitus rakentaa 180 hehtaarin kokoiselle suoalueelle Säärensuolle. Forus Oy on tehnyt esisopimukset maan hankinnasta maanomistajien kanssa. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna 2026 ja aurinkovoimalan on tarkoitus valmistua mahdollisesti vuonna 2028.

Biokaasun tuotanto keskittyy Pöytyään

Maatalouden raaka-aineita ja sivuvirtoja kannattaa hyödyntää biokaasun tuotannossa. Ympäristöministeriön skenaariotyökalun laskenta kertoo selvästi, että maatalous tuottaa suurimman osan Koski Tl:n kasvihuonekaasupäästöistä sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi eläinperäinen metaani saataisiin talteen aiempaa paremmin, se vähentäisi päästöjä selvästi. UEKK-raportissa suositellaankin biokaasun tuotantopotentiaalin selvittämistä.

”Naapurikuntaan Pöytyälle on suunnitelmissa hyvin iso biovoimala, joten toisen sijoittaminen Kosken Tl kuntaan ei ole järkevää. Mahdollisista pienistä, yksityisistä biovoimaloista ei ole tietoa tällä hetkellä. Eläinpaikkojen määrä on myös koko ajan laskusuunnassa”, kertoo johtava ympäristönsuojelutarkastaja Helinä Mäkelä.

Mäkelän mukaan on tärkeä muistaa myös se, ettei pienessä maalaiskunnassa voi olla kaikkea mahdollista.

Teksti: Sirpa Mustonen

Lisätietoa UEKK:sta:
Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Palaa otsikoihin