Lohja pyrkii eroon maakaasun käytöstä

Venäjän maakaasun tuonnin äkillinen loppuminen toukokuussa on mullistanut energiatilanteen Lohjalla, jossa ryhdyttiin myös tekemään uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Benet Solutions Oy:n toteuttama katselmus on valmistumassa syyskuussa 2022.

Vielä vuonna 2021 noin 30 prosenttia Lohjan Energiahuolto Oy Loherin eli sataprosenttisesti Lohjan kaupungin omistaman kaukolämpöyhtiön hankkimasta kaukolämmöstä tuotettiin maakaasulla.

”Varaudumme siihen, että maakaasua ei ole saatavilla tai että sen hinta pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Näissä tilanteissa emme käytä maakaasua enää ollenkaan. Tulevaisuudessa maakaasulla voi olla jokin rooli, jos amerikkalaisesta LNG:stä saadaan siedettäviä tarjouksia. Venäläistä maakaasua emme enää osta”, toteaa Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen.

Lohjan tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon, kun kaupunki irtautuu maakaasun käytöstä kaukolämmön tuotannossa.

”Toivoisin että maakaasua korvattaisiin juuri uusiutuvilla energianlähteillä, vaikka ymmärrän, että se voi lyhyellä aikataululla olla haasteellista”, toteaa projektipäällikkö Sanna Oikari Benetiltä.

Maakaasua pystytään korvaamaan muun muassa Virkkalan uudella biopolttoainetta käyttävällä 4 MW lämpökeskuksella, joka valmistui lokakuussa 2021. Mäntynummelle siirrettävä 1,5 MW biolämpökeskus on jo saanut rakennusluvan, ja se voidaan saada käyttöön jo ensi talveksi. Loher ostaa rankahaketta kotimaiselta toimittajalta, Hakevuori Oy:ltä. Hake tulee joko Askolan tai Ämmässuon terminaalista.

Loherin kaukolämpöverkot ovat Lohjan ja Virkkalan alueella. Lisäksi Loherilla on pienet aluelämpöverkot Muijalan, Sammatin, Nummen, Oinolan ja Pusulan keskustaajamien alueella. Lämpöä verkkoihin tuottavat myös Linmer Lohja Oy:n ja Lohjan Biolämpö Oy:n lämpölaitokset.

Hukkalämpöä, biopolttoaineita ja kevyttä polttoöljyä

Pääosin maakaasu kuitenkin korvataan kevyellä polttoöljyllä. Loher hyödyntää kaukolämmön tuotannossa myös Nordkalk-yhtiön kalkkiuunien prosessilämmöstä saatavaa hukkalämpöä noin 12−15 GWh vuosittain. Viime vuonna hukkalämmön osuus kaukolämmön tuotannosta oli 8,8 prosenttia. Biopolttoaineiden lisäksi kaukolämmön tuotannossa ei käytetä muita uusiutuvia polttoaineita.

”Olemme ostaneet kolmeen kohteeseen viisi öljysäiliötä (yhteensä 150 m³) kevyelle polttoöljylle. Niitä varten tehdään lupien vaatimat pohjarakenteet. Kahden kohteen rakentamisen kilpailutus on käynnissä”, Tamminen kertoo.

Tehonvajaustilanteisiin varaudutaan

Loher varautuu alentamaan menoveden lämpötilaa tehonvajaustilanteissa ensi talvena.

”Tehonvajausta tulee varmuudella esiintymään, sillä kahta isointa varakattilaamme (2x13 MW) ei pystytä muuttamaan kevyelle polttoöljylle tässä tilanteessa. Maakaasun käyttö on poissuljettu sekä saatavuuden että hinnan vuoksi. Lohjan Biolämpö Oy:n biokattilan starttipoltin muutetaan maakaasulta kevyelle polttoöljylle”, Tamminen listaa.

Biokaasun tuotannossa potentiaalia

Kuntakatselmus kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön nykytilan ja lisäämismahdollisuudet kaupungin alueella. Lohjalla käytössä oleva peltoala on 17 563 ha, josta kesantopeltoa 915 ha ja luonnonhoitopeltoja on 1 127 ha (vuonna 2021). Maatalouden raaka-aineita ja sivuvirtoja voisi Lohjalla hyödyntää biokaasun tuotannossa erityisesti liikennepolttoaineeksi.

”On hyvä, että Lohjalla tuotetaan niinkin paljon biokaasua, 40 GWh vuonna 2021. Lisäämismahdollisuuksia biokaasun tuotantoon on esimerkiksi kesanto- ja luonnonhoitopeltojen nurmen viljelyssä”, Sanna Oikari toteaa.

Peltoenergiapotentiaalia on rypsibiodieselin tuotannossa sekä biokaasun tuotannon raaka-aineiden kasvattamisessa.

Lisää uusiutuvaa energiaa kiinteistöihin

Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan Lohjan kaupungin rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä. Kuntakatselmoinnissa kartoitettiin merkittävimpiä uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä.

Näitä ovat:

• Ilmalämpöpumppuja mahdollisesti kohteisiin, joissa on öljy- tai sähkölämmitys.
• Varaavien takkojen hyödyntäminen sähkö- ja öljylämmitteisten kiinteistöjen energiankulutuksessa on monessa tapauksessa kannattavaa. Yhdellä takalla voi saada 3 000–6 000 kWh:n energiankulutuksen säästön.
• Hybridijärjestelmät, joilla voidaan tuoda merkittäviä määriä lisää uusiutuvaa energiaa käyttöön ja jolla voi pienentää hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi öljylämmitteisissä kiinteistöissä voidaan hyödyntää myös aurinkoenergiaa lämmityksessä asentamalla katolle tai maahan aurinkokeräimiä ja hyödyntämällä hybridivaraajaa, johon aurinkolämpö ohjataan. Näin voidaan öljynkulutusta kohteessa leikata jopa 40 prosenttia vuodessa. Lisäksi lämpimän käyttöveden tuotto aurinkolämmöllä voi olla monessa sähkölämmitteisessä kiinteistössä kannattavaa.
• Poistoilmalämpöpumppujen hyödyntäminen on kiinteistöjen ilmastoinnissa usein järkevä vaihtoehto.

Kaupunki on liittynyt valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen, jossa se on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Lohja on myös Hinku-hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoa uusiutuvan energian kuntakatselmuksista:
Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot:
Lohjan Energiahuolto Oy Loher
toimitusjohtaja Markus Tamminen
markus.tamminen@loher.fi
puh. 050 360 8039

Teksti:
Sirpa Mustonen

Kuva: Lohjan kaupunki

Palaa otsikoihin