Tuulivoimasta piristysruiske kuntatalouteen

Suurimmat tuulivoimakunnat, kuten Kalajoki, Ii, Raahe ja Pori, saavat voimaloista kiinteistöverotuloja yli miljoona euroa vuodessa. Samat kunnat ovat voittajia lähivuosien investoinneissa. Käynnissä oleva investointibuumi tarkoittaa monen kunnan taloudelle merkittävää piristysruisketta.

Kaikkiaan kunnat kuittasivat vuonna 2020 kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista yli 15 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaisemasta tilastosta. Kunta saa periä tuulivoimapuistosta 3,1 prosentin kiinteistöveroa. Verotuotto on sitä suurempi, mitä enemmän voimaloita on ja mitä suurempia ja uudempia ne ovat.

”Rakennusluvan tuulivoimaloille voi tietyin edellytyksin nykyisin saada suoraan yleiskaavan perusteella. Jos kunta haluaisi alueelleen tuulivoimaa, niin potentiaalin tarkastelua voi tehdä Motivan mallin mukaisella uusiutuvan energian kuntakatselmuksella. Siinä samalla saa vertailtua tuulivoimaa muihin alueen uusiutuvan mahdollisuuksiin”, muistuttaa asiantuntija Milja Aarni valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy isäntäkunnalle kiinteistöveroa voimalan elinkaaren aikana yli 400 000 euroa, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Tuulipuistojen ulkopuolella olevia tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroasteen perusteella.

Tuulivoima tuo työtä

”Kiinteistöveron lisäksi tuulivoima tuo kuntaan lisää työpaikkoja ja siten myös alueellista kulutusta sekä vuokratuottoja. Voimaloiden rakentamisen ja käytön aikana hyödynnetään paikallisia majoitus- ja ravintolapalveluita. Tiestöä on usein parannettava vaativia kuljetuksia varten, mistä alue hyötyy myös pidemmällä aikajänteellä. Kaikki tämä työllistää mukavasti paikallisia ja alueellisia urakoitsijoita”, summaa hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa Puhuri Oy:stä.

Puhuri on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajilleen sähköä tuottava yhtiö. Yhtiön omistavat Katternö ryhmä, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag.

”Kuntajohtajat ovat fiksuja ja ajan tasalla olevia, joten uskon, että he kaikki tietävät tuulivoiman kunnalle tuomat hyödyt ja paikallisesti mahdolliset haasteet. Tuulivoiman työllistävä vaikutus on puistojen maantieteellisen sijainnin vuoksi merkittävä juuri varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, Ruopsa lisää.

Lisää tuulivoimaa länteen

Suomeen on rakenteilla uutta tuulivoimaa runsaan neljän miljardin euron arvosta. Investoinnit suuntautuvat pitkälti Länsi-Suomeen, jossa tuulivoimahankkeita on kehitetty jo vuosia. Vaikutuksensa on myös sillä, että vakiintuneissa tuulivoimakunnissa asukkaat ja päättäjät suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan nykyteknologialla maatuulivoimalle on kuitenkin mahdollista löytää hyviä paikkoja joka kunnasta. Yhdistyksen ylläpitämän hankerekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla 48 tuulivoimapuistoa. Niihin tulee yhteensä 688 voimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on yli 3,7 gigawattia. Rakenteilla tai aivan investointipäätöksen kynnyksellä on voimaloita useiden miljardien eurojen arvosta.

Lisätiedot:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen
puh. +358 50 370 6741
sirpa.mustonen@motiva.fi

Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Palaa otsikoihin