Siirry sisältöön

Artikkelit 2024


27.5.2024 12.00

Scantarp Oy: Energiakatselmus antoi uusia ideoita ja tukea omille suunnitelmille

Kuopiolaisen suojakankaita valmistavan Scantarp Oy:n energiakatselmus nosti esiin hyviä lyhyen ja pitkän aikavälin kehityskohteita. Tarkat laskelmat auttavat valitsemaan kannattavimmat investoinnit.

Kuopiolainen Scantarp Oy valmistaa päällystettyjä suojakankaita, joita käytetään muun muassa rakennusteollisuudessa, varastohalleissa, nosto-ovissa, satamissa, lentokentillä ja maataloudessa.

Tehtaanjohtaja Kirsi Grahn kertoo, että Scantarpin tehtaalla pohjakankaaseen lisätään erilaisia muovisia suojapinnoitekerroksia.

– Prosessissamme muoveja sulatetaan, jäähdytetään ja muokataan, mikä vaatii tietenkin paljon energiaa. Lämpötilat ovat korkeimmillaan 250 astetta. Lisäksi energiaa kuluu suuren 9 000 neliön tehdasrakennuksen lämmitykseen, hän mainitsee.

Scantarp on pyrkinyt parantamaan energiatehokkuuttaan pitkäjänteisesti. Yritys sai vuonna 2020 ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän sertifikaatin ja solmi tämän jälkeen energiatehokkuussopimuksen.

– Energiakatselmus oli looginen seuraava askel, Grahn mainitsee.

Jäähdytyskompressori korvataan lämpöpumpulla

Grahnin ja Scantarpin tuotantopäällikkö Heikki Kolehmaisen mukaan viime vuonna tehty katselmus nosti esiin useitakin hyviä kehityskohteita.

– Tärkein havainto oli, että tuotannossamme käyttämämme ja elinkaarensa loppupuolelle ehtinyt jäähdytyskompressori kannattaisi korvata lämpöpumpulla, Kolehmainen kertoo.

Lämpöpumppua voitaisiin käyttää muovimassan jäähdytykseen, ja samalla sillä voitaisiin tuottaa suuri osa kiinteistön lämmityksestä.

– Lämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt viime vuosina huimasti. Oikein mitoitetulla lämpöpumpulla saataisiin ratkaisu prosessin vaatimaan jäähdytykseen sekä kiinteistön lämmitykseen.

Kolehmainen lisää, että lämpöpumppu on jo ostoslistalla, koska sillä on myös varsin lyhyt takaisinmaksuaika.

Sähkömoottoreita päivitetään

KKatselmuksessa kiinnitettiin huomiota myös päivitystä vaativiin vanhoihin sähkömoottoreihin sekä niiden ohjauksiin ja käyttöihin.

– Tuotantomme kolme isointa sähkömoottoriamme uusitaan jo kesällä 2024; se oli ollut jo aikaisemminkin suunnitelmissamme. Katselmus antoi meille tervetulleen vahvistuksen siitä, että laskelmamme pitävät paikkansa.

Katselmuksessa todettiin myös, että tehtaan katolla olisi paljon tilaa aurinkopaneeleille.

– Meillä on kattopinta-alaa peräti 5 500 neliötä ja sinne mahtuisi noin 1 100 paneelia. Paneeleita voitaisiin sijoittaa tarvittaessa myös tehtaan seiniin, Kolehmainen kertoo.

Polttoöljylle etsittiin korvaajia

Energiakatselmuksen yhtenä tavoitteena oli myös kartoittaa, löytyisikö tehtaan nykyisin käyttämälle polttoöljylle korvaajia.

– Muovien työstämisessä tarvitaan varsin korkeita lämpötiloja ja toisaalta prosessin lämpötiloja on pystyttävä säätelemään nopeasti. Öljy on sopinut näihin vaatimuksiin hyvin, Kolehmainen taustoittaa.

Katselmus nosti öljyn vaihtoehdoksi sähkön.

– Suomeen rakennetaan paljon uusia tuulivoimaloita, sähköntuotantokapasiteetti kasvaa koko ajan ja öljyn hinta tulee todennäköisesti kallistumaan. Sähkö on meillä varmastikin tulevaisuuden ratkaisu. Valitettavasti vielä tällä hetkellä ulottuvillamme ei ole tukimuotoa, joka auttaisi meitä tekemään isoa investointia ja siirtymään öljystä sähköön, Grahn kertoo.

Katselmoijan tukena tehtaan omat asiantuntijat

Energiakatselmuksen tekeminen sujui käytännössä varsin vaivattomasti.

– Valitsemamme insinööritoimisto täytti puolestamme hakemuksen, ja kun päätös tuli, työt voitiin aloittaa. Itse katselmuksen tekeminen tehtaalla kesti pari päivää. Koska olemme mukana energiatehokkuussopimuksessa, katselmukselle saatiin tukea 50 prosenttia työkustannuksista, Grahn kertoo.

Kolehmaisella on käytännön vinkki myös muille katselmuksen teettäjille.

– Tehtaalla katselmoijan mukana kiersi pari omaa asiantuntijaamme, jotka tuntevat perusteellisesti käyttämämme koneet ja järjestelmät Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. He pystyivät antamaan katselmoijalle riittävästi taustatietoja, tietenkin erillisen etukäteen kokoamamme numerodatan lisäksi. Kartoitustyössä päästiin näin nopeasti pintaa syvemmälle, hän mainitsee.

Teksti: Matti Välimäki


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 7.6.2024