Korkeaseosetanoli E85
Tuotenimiä RE85, EkoFlex E85
E85-korkeaseosetanolipolttoaine on tarkoitettu vain autojen flexfuel-malleihin, joita on saatavilla useilla automerkeillä. Korkeaseosetanolia myydään jo kymmenillä asemilla ympäri Suomen kauppanimillä RE85 ja EkoFlex E85.
Etanoli on ollut ensimmäisiä liikenteen polttoaineita. Öljyn vallankumous syrjäytti sen lähes vuosisadaksi, mutta nyt etanoli on jo maailman käytetyin liikenteen vaihtoehtopolttoaine. Etanolia valmistetaan kasvisperäisistä raaka-aineista, jotka sisältävät sokereita, tärkkelystä tai selluloosaa.
Plussat:- Toistaiseksi korkeaseosetanolilla ajaminen on E10-bensiiniä halvempaa.
- Polttoaineen bio-osuus suuri, jopa 85 prosenttia.
- Jätteestä tai tähteistä tuotettuna pienet elinkaaren aikaiset CO2-päästöt.
Miinukset:- Korkeaseosetanolia käytettäessä tarvitaan moottorin esilämmitystä kovilla pakkasilla.
- Korkeaseosetanolilla toimintamatka on tankillisella neljänneksen lyhyempi kuin bensiinillä.
E85-polttoaineen valmistus
Suomessa liikennekäytössä käytettävän etanolin tulee täyttää RED II -direktiivin mukaiset kestävyyskriteerit, joita ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja kestävän raaka-aineen käyttö. Korkeaseosetanoli valmistetaan tyypillisesti elintarviketeollisuuden
jätteistä ja tähteistä sekä kauppojen ja kotitalouksien biojätteistä. Esimerkiksi polttoaineen hankintayhtiö NEOT:in mukaan heidän vuonna 2022 Suomeen toimittamien uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineista noin 85 prosenttia oli jäte- ja tähderaaka-aineita.
Jätteistä ja tähteistä valmistettu etanoli on lähes hiilineutraalia, sillä biopolttoaineista vapautuvat hiilidioksidipäästöt ovat osa luonnon omaa hiilikiertoa. Jätepohjaisen bioetanolin osuus vähentää korkeaseosetanolipolttoaineen fossiilisia hiilidioksidipäästöjä parhaimmillaan lähes 80 prosenttia.
Korkeaseosetanolin lähipäästöt ovat lämpimissä olosuhteissa samaa tasoa kuin bensiinillä. Talvikäynnistyksen päästöjä voidaan vähentää moottorin esilämmityksellä.
Tankkaus on helppoa ja käyttö turvallista
E85-polttoaineen tankkaus on samanlaista kuin bensiinillä. Korkeaseosetanolia ei ole tarkoitettu käytettäväksi muissa kuin flexfuel-malleissa. Flexfuel-auton tankkiin voi tankata korkeaseosetanolia ja bensiiniä sekaisin missä suhteessa tahansa. Korkeaseosetanolin oktaaniluku (106) ja puristuskestävyys ovat huomattavasti korkeampia kuin bensiinillä, joten joissakin edistyksellisellä moottorinohjauksella varustetuissa flexfuel-moottorityypeissä hyötysuhde ja teho ovat paremmat.
Suomessa myytävässä E85-polttoaineessa on lisäksi pohjoisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi kylmäkäynnistystä parantavia bensiinin erikoiskomponentteja. Kovilla pakkasilla pelkän E85:n käyttö saattaa vaikeuttaa auton käynnistymistä.
Korkeaseosetanolin käyttö flexfuel-autossa on yhtä turvallista kuin bensiinin käyttö perinteisessä bensiiniautossa. Flexfuel-mallit onkin suunniteltu kestämään E85-polttonesteen korkeaa etanolipitoisuutta. E85:n tankkaus muuhun kuin flexfuel-autoon aiheuttaa korroosiota, vakavia käyntihäiriöitä ja pakokaasupäästöjen lisääntymistä, jos auto ylipäätään käynnistyy. Tankkausvirheen tapahduttua auto on hinattava korjaamolle polttoaineen vaihtoa varten. Etanoli voi muuten vahingoittaa materiaaleja.
Alempi hinta – suurempi kulutus
Korkeaseosetanolilla ajettaessa flexfuel-auton toimintamatka tankillisella on suuremman polttoaineenkulutuksen takia noin neljänneksen pienempi kuin bensiiniautolla (500–700 km).
Koska etanolin energiasisältö on bensiiniä pienempi, auton polttoaineenkulutus on E85:llä ajettaessa litroina noin 30 prosenttia bensiinin kulutusta suurempi. Se ei välttämättä tarkoita bensiiniautoa suurempia polttoainekuluja, jos E85:n litrahinta on viidenneksen bensiiniä halvempi. Edullisempaan hintaan vaikuttaa Suomen ympäristöohjaava polttonesteiden verotus, joka suosii hiilidioksiditaseeltaan edullisia polttoaineita, kuten jätteistä ja tähteistä valmistettu etanolia.
Miksi automerkkien sivuilla on vain pieni ero CO2-päästöissä, kun verrataan bensamoottoria ja korkeaseostanolia käyttävää flexfuel-mallia?
Automerkkien sivuilla esitetään autojen CO2-päästöjä
eri polttoaineilla. Pakoputken päästä tulevat hiilidioksidipäästöt ovat
hieman pienemmät käytettäessä korkeaseosetanolipolttoainetta sen
molekyylirakenteen ansiosta.
Ympäristön kannalta kuitenkin
merkityksellistä on se, että fossiilisia polttoaineita käytettäessä
päästetään ilmakehään uutta hiilidioksidia kun taas jäte- ja
tähdepohjaista etanolia käytettäessä hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan
takaisin kasveihin ja hiilen kiertokulkuun. Yhteisesti sovitun
laskentatavan mukaan moottorissa palaessaan biopolttoaine on siis
hiilineutraalia eli se ei tuota uutta hiilidioksidia ilmakehään.
Biopolttoaineen CO2-päästöihin lasketaan vain raaka-aineen tuotannossa ja polttoaineen jalostuksessa syntyvät päästöt.
Jätepohjaisen
etanolin tuotannon päästöt ovat vähäiset, ja niinpä korkeaseosetanolin
tapauksessa kylmäkäynnistystä parantavat bensiinin erikoiskomponentit
muodostavat käytännössä tämän polttoaineen aiheuttaman fossiilisen CO2-päästön.