FlexFuel- eli etanoli-bensiiniauto

Etanolin sekoittaminen bensiiniin tuli ajankohtaiseksi Suomessa vuoden 2011 alussa, jolloin 10 prosenttia etanolia sisältävä 95 E10 -bensiinilaatu tuli markkinoille. Etanolia voi käyttää autojen polttoaineena myös paljon rikkaampana seoksena.

Esimerkiksi Ruotsissa etanolin käyttö liikennepolttoaineena on yleistä, siellä korkeaseosetanolia käyttäviä henkilöautoja on myyty viimeisen kymmenen vuoden aikana satoja tuhansia. Suosion yksi syy Ruotsissa on ollut uusiutuvista raaka-aineista valmistetulle etanolille laskettava bensiiniä selvästi pienempi hiilidioksidipäästö, minkä ansiosta etanoliautot ovat kuuluneet veroiltaan ja käyttömaksuiltaan edulliseen miljöbil-luokkaan.

Vuoden 2012 alusta etanoliautojen veroetuudet poistettiin Ruotsissa. Myös muun muassa Ranskassa ja Saksassa biopolttoainetta käyttäville autoille on myönnetty tiettyjä veroetuuksia, mikä on edesauttanut etanoliautojen myyntiä.

Eurooppaa paljon yleisempiä etanoliautot ovat Amerikan mantereella, jossa erityisesti Brasiliassa ja Yhdysvalloissa on myyty miljoonia etanolia käyttäviä autoja. Brasiliassa enemmistö henkilöautokannasta pystyy käyttämään polttoaineenaan etanolia, jonka raaka-aineena käytetään kotimaista sokeriruokoa.

Vaikka moottorit toimivat etanolilla hyvin, polttoaineen syttyvyys kylmässä ei ole yhtä hyvä kuin bensiinillä. Tämän takia etanolin joukkoon sekoitetaan bensiiniä. Yleisin Euroopassa markkinoilla oleva korkeaseosetanoli on kauppanimeltään E85 tai RE85, joka sisältää 85 prosenttia etanolia ja 15 prosenttia bensiiniä. Tätä polttoainetta on nykyään saatavissa myös osassa Suomea. E85- ja RE85-polttoaine sopii käytettäväksi FlexFuel-autoissa, joihin voi nimensä mukaisesti tankata joustavasti korkeaseosetanolia ja bensiiniä samaan polttoainesäiliöön.

Erot bensiiniautoon vähäisiä

FlexFuel-malli toimii samalla tavalla kuin bensiinikäyttöinen auto, nestemäinen polttoaine suihkutetaan moottorin palotilaan ja sytytetään sytytystulpan tuottamalla kipinällä.

Teknisiä eroja bensiiniautoon verrattuna on polttoainejärjestelmässä ja moottorin elektroniikassa. Etanoli altistaa metalliosat korroosiolle sisältämänsä hapen ja siihen helposti liukenevan veden takia. On todettu myös etanolin haurastuttavan joitakin muovi- ja kumilaatuja. Tämän takia FlexFuel-autojen polttoainesäiliö ja -putkistot valmistetaan korroosiota paremmin vastustavista materiaaleista ja tiivisteet etanolia kestävistä materiaaleista.

Koska etanolin palamisominaisuudet poikkeavat bensiinistä, moottorin säätöjä on muutettava polttoaineen seossuhteen muuttuessa. Varhaisemmissa etanoliautoissa saattoi olla käsikäyttöinen kytkin, jolla voitiin valita, käytetäänkö moottorissa etanolia vai bensiiniä esimerkiksi moottorin käynnistyksen helpottamiseksi. Tällaisissa autoissa tarvittiin kaksi eri polttoainesäiliötä.

Nykyisissä FlexFuel-autoissa on vain yksi polttoainetankki, ja niiden moottorinohjausjärjestelmässä käytetään polttoaineen sekoitussuhteen tunnistinta, joka säätää moottorin polttoaineensyötön ja sytytyksen ajoituksen toimimaan kulloinkin moottoriin virtaavan etanolin ja bensiinin seossuhteen mukaisesti. Etanoli syttyy kylmissä lämpötiloissa bensiiniä huonommin, joten kovilla pakkasilla FlexFuel-autoissa korkeaseosetanolia käytettäessä tarvitaan moottorin esilämmitystä.

Koska etanolin energiasisältö on bensiiniä pienempi, auton polttoaineenkulutus saattaa olla E85:llä ajettaessa litroissa noin 30 prosenttia bensiinin kulutusta suurempi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita bensiiniautoa suurempia polttoainekuluja, jos E85:n litrahinta pysyy selvästi bensiiniä edullisempana.

Nimitykset voivat vaihdella

Joillain automerkeillä oli flexfuel (FFV/FlexFuel/Flexpower) -autoja tarjolla Multifuel-lisänimellä. Multifuel voi joillakin markkina-alueilla taas tarkoittaa myös sitä, että autoon voi tankata bensiinin ja etanolin seoksen lisäksi kolmattakin polttoainetta, kuten esimerkiksi metaania maa- tai biokaasun muodossa. Kaasun käyttö bensiinin rinnalla vaatii kuitenkin autoon oman tankin ja polttoaineputkiston. Joillakin markkina-alueilla myös hybridiautoihin voi olla saatavilla FlexFuel-moottori.

FlexFuel antaa valinnanvaraa

Useampaa polttoainetta käyttävät autot ovat tavallisia bensiini- ja dieselautoja harvinaisempia. Aikaisemmin niiden tekniikka oli perusautoa monimutkaisempaa, mikä myös korotti niiden hintaa. Vaihtoehtoisen polttoaineen saatavuuskaan ei ole aina ollut niin turvattua kuin on odotettu.

Nykyisin FlexFuel-autot eivät tekniikaltaan juurikaan eroa bensiiniautoista. Lähinnä polttoaineen kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit voivat erota toisistaan. Koska moottorinohjausjärjestelmä tunnistaa kulloinkin moottoriin virtaavan polttoaineen sekoitussuhteen, käyttäjän murheeksi jää lähinnä valita itselleen sopivin polttoaine bensiinin ja korkeaseosetanolin välillä, ja usein valinnan ratkaisee hinta ja saatavuus.

Hintaan vaikuttavat tuotantokustannusten lisäksi erilaiset verot, ja tulevaisuudessa verotus ohjannee kuluttajia entistä voimakkaammin valitsemaan ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja, joihin ainakin biopohjaisen etanolin voi lukea.

Tuotantotapa vaikuttaa etanolin ympäristöystävällisyyteen

Etanolin ympäristöystävällisyys ei ole kuitenkaan kiistaton etu, mikäli sen tuotannon katsotaan tapahtuvan elintarviketuotannon tai ympäristön kustannuksella. Parasta olisi, jos liikennepolttoaineena käytetty etanoli voitaisiin tuottaa jätteestä ja muusta ravinnoksi kelpaamattomasta uusiutuvasta raaka-aineesta.

Yksi perustelu flexfuel-auton hankkimiselle on, että se on nimensä mukaisesti joustava vaihtoehto. Bensiinin ja etanolin saatavuuden ja hinnan vaihdellessa FlexFuel-autoilijalla on aina valinnanvaraa.

FlexFuel-autoja ei ollut Suomessa tarjolla muutamaan vuoteen, muun muassa sen takia, että suoraruiskutteisen bensiinimoottorin optimointi hyvin erilaisille etanoliseoksille (5–85 %) on ollut haasteellista. Suomessa ei rekisteröity vuosina 2018–2020 yhtään uutta FlexFuel-autoa, mutta vuonna 2021 tarjolle tuli jälleen myös uusia FlexFuel-autoja.