Liikkuminen arjessa – arjen matkat puntariin

Arkikiireiden keskellä liikkuminen suoritetaan yleensä mahdollisimman helposti ja nopeasti ilman, että pohditaan liikkumisen vaikututusta ympäristöön, ilmastoon tai terveyteen. Valitsemalla ympäristön kannalta kestäviä tapoja liikkua tai vähentämällä omaa liikkumistaan, on kuitenkin mahdollista saada paljon hyvää aikaiseksi.

Lähi- ja etäpalvelut käyttöön

Suomalaisilla on hyvät edellytykset käyttää lähi- ja etäpalveluita. Monilla lähipalvelut ovat pyöräilymatkan päässä ja myös asiointi verkossa on helppoa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on lähikauppaan alle 1,5 kilometriä. Lähimpään terveyskeskukseen, raha-automaatille, kioskiin, kirjastoon ja postiin on pääkaupunkiseudulla matkaa keskimäärin 0,7 kilometriä ja muualla maassa 3,6 kilometriä. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen asukkaista yli puolella etäisyys lähikauppaan on jopa alle puoli kilometriä.

Matkan lähikauppaan ja -palveluihin voi usein kulkea kävellen tai pyöräillen. Hiilidioksidi- tai pienhiukkaspäästöjä ei tällöin synny, ja samalla saa täytettyä osan päivittäisestä liikunnan tarpeesta. Ostosten kuljettamista voi helpottaa erilaisilla ostoskärryillä ja pyörän peräkärryillä.

Hyvistä lähi- ja etäpalveluista huolimatta auton käyttö on jatkuvasti lisääntynyt myös lyhyillä matkoilla. Puolet 1–3 kilometrin matkoista tehdään autolla ja alle kilometrinkin matkoista viidennes. Noin kolmannes kaikista matkoista on ostos- tai asiointimatkoja ja kolmannes matkoista liittyy vapaa-aikaan.

Edestakainen matka puolen kilometrin päähän autolla tuottaa noin 200 grammaa hiilidioksidia. Jos autoa haluaa kuitenkin kauppamatkaan käyttää, on sillä parempi käydä lähikaupassa kuin automarketissa pitkän matkan päässä. Automarket-matkan hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset lähikauppamatkaan verrattuna.

Taulukko. Kauppamatkojen hiilidioksidipäästöissä voi olla isoja eroja matkan pituudesta ja valitusta kulkutavasta riippuen.
Lähteet: Nyt menoksi, s. 13 ja VTT LIPASTO, YksikköpäästötKauempana sijaitsevan suuren liikkeen tarjoama hintaetu saattaa hävitä kasvaviin liikkumiskustannuksiin, kun lasketaan polttoainekulujen lisäksi myös muut auton käytön kustannukset. Autonkäytön kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 0,4 €/km.

Verkkoasiointi mahdollistaa myös yhä useamman asian hoitamisen ilman käyntiä paikanpäällä. Etänä voi nykyään hoitaa muun muassa pankkiasioita, ostaa teatteri- ja elokuvalippuja, tehdä Kelan hakemuksia ja vakuutusilmoituksia. Sähköinen kaupankäynti on myös yleistynyt erityisesti erikoistavaroiden kaupassa (esimerkiksi kirjat, musiikkilevyt ja tietotekniikka). Lisäksi moniin tuotteisiin voi tutustua etukäteen valmistajien ja liikkeiden verkkosivuilla, jolloin voi valita jo valmiiksi ne liikkeet, jossa tai joissa lopulta käy.

Viime aikoina myös päivittäistavaroiden tilaaminen verkkokauppojen tai mobiilisovellusten kautta on mahdollistunut osassa Suomea.

Työmatkan monet mahdollisuudet

Viisaasti liikuttu työmatka säästää aikaa ja rahaa. Työmatkan voi jopa jättää tekemättä, sillä nykyisin monet työnantajat kannustavat etätyöskentelyyn.

Etätyöllä on myönteisiä vaikutuksia muun muassa työhön ja elämänlaatuun. Etätyö antaa joustovaraa työn ja vapaa-ajan rytmittämiseen. Etätöiden avulla voidaan vähentää myös työmatkaliikenteestä syntyviä päästöjä ja ruuhkia.

Etätyöskentelyä varten kannattaa tarkistaa, että työtilassa on riittävät välineet ja valmiudet työskentelyyn. Työnantajan kanssa kannattaa sopia etätyöskentelyn pelisäännöistä.

Suomalaiset kuluttavat työmatkoihin keskimäärin 44 minuuttia päivässä. Tämä aika kannattaa käyttää hyvin hyödyksi. Työmatkan voi taittaa pyörällä tai kävellen, jolloin saavutetaan myös päivän liikkumissuositus. Näin työpäivän jälkeen jää liikunnalta aikaa muille harrastuksille. Lisäksi aktiivinen liikkuminen työmatkalla antaa virtaa koko työpäivään.

Mikäli työmatka on liian pitkä kävellen tai pyörällä liikuttavaksi, kannattaa suosia joukkoliikennettä, sillä joukkoliikenne on ympäristöystävällinen tapa liikkua. Lisäksi ammattikuljettajan kyydissä voi syventyä esimerkiksi hyvään kirjaan tai ottaa nokoset. Työantajalta kannattaa tarkistaa mahdollisuus saada joukkoliikenteen kausilippu tai työmatkaseteleitä työsuhde-etuna.

Joskus oman auton käyttö on välttämätöntä. Tällöin kannattaa opetella taloudellinen ajotapa ja suosia kimppakyytejä. Lisäksi arjen matkoja kannattaa ketjuttaa. Töistä voi kipaista suoraan harrastukseen ja sieltä kaupan kautta kotiin. Tällainen matkojen ketjuttaminen vähentää reilusti ajokilometrejä ja päästöjä.

Nuorten arkiliikunta lähtee lapsuudesta

Viisas liikkuminen on nostettu kehityskohteeksi myös harrastusmatkoilla. Lasten ja nuorten liikkumisessa vapaa-ajan matkojen osuus on usein suuri. Harrastusmatkat on helppo oppia kulkemaan omatoimisesti joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Vanhempien kannattaa harkita myös kävelevän tai pyöräilevän harrastusmatkabussin perustamista. Siinä ajatuksena on kulkea harrastuksiin kävellen tai polkupyörällä aikuisen johtamassa ryhmässä.

Myös kimppakyydit ovat erinomainen harrastusmatkojen kulkutapa.