Siirry sisältöön

Julkinen sektori – valtio ja kunnat

Energian- ja materiaalien käyttöä kannattaa tehostaa kaikessa julkisen sektorin toiminnassa. Kiinteistöjen energianhallinta, energia- ja materiaalitehokkuuden huomiointi hankinnoissa sekä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa ovat askel kohti resurssitehokasta tulevaisuutta ja kestävää kehitystä.

Julkishallinnon toimijoiden tulisi toimia esimerkkinä kestävän kehityksen saralla. Valtionhallintoa sitovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivi ja siinä asetetut vaatimukset esimerkiksi hankinnoille. Kunnilla velvoitteet ovat vielä suosituksia. Resurssitehokkuus antaa sekä valtionhallinnolle että kunnille ja kaupungeille mahdollisuuden säästää euroja ja toimia samalla kestävästi.

”Moni suomalainen kunta säästää vuosittain sadoista tuhansista jopa miljooniin euroihin keskittymällä energia- ja ilmastotavoitteiden toimeenpanoon.”
Okariina Rauta, Motiva Oy

Kunnille ja kaupungeille on tarjolla monia vapaaehtoisia ohjelmia ja sitoumuksia joiden kautta on mahdollista parantaa oman toiminnan energia- ja materiaalitehokkuutta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Kuntien energiatehokkuussopimus, HINKU-toiminta ja FISU-verkosto tarjoavat hyvät työkalut toiminnan tehostamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kunnilla on myös oma roolinsa kiertotalouden käynnistämisessä ja kasvattamisessa.


Motiva tarjoaa kunnille, kaupungeille ja muille julkisen sektorin toimijoille ratkaisuja ja työkaluja, joilla vastata säädösten ja velvoitteiden asettamiin haasteisiin. Toimimme asiantuntijana ja fasilitoijana esimerkiksi kuntien energia- ja ilmastostrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimimme myös verkottajana ja viestijänä julkisen sektorin omien toimintojen, yritysten ja asukkaiden osallistamisessa toimiin resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Pyydä meidät paikalle kertomaan, mitä tuloksia on saatu aikaan ja millä toimilla tulosta syntyy.

Ota yhteyttä!

Tutustu palveluihimme

Palvelut julkiselle sektorille

Motiva tekee yhteistyötä kuntien ja valtionhallinnon eri toimijoiden kanssa.

Energiakatselmukset

Energiakatselmus selvittää ja analysoi katselmoitavan kohteen energiankäytön, energiansäästöpotentiaalin ja esittää säästötoimenpiteet, kannattavuuslaskelmat ja vaikutuksen CO2-päästöihin.

Energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkuussopimuksilla tehostetaan energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhteinen keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet.

FISU-verkosto

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkosto tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Ilmasto-oppimot kunnille ja alueille

Ilmastojohtajat-hankkeessa kehitettiin kuntien ilmastojohtamisen oppimo-konseptin, jota hyödynnettiin hankkeen aikana 23 kunnan ilmastojohtamisen kehittämisen tukena.

Ilmastojohtajat

Liity ilmastojohtajien kasvavaan joukkoon ja lataa ilmastojohtamisen reseptikirja.

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma

Energiatehokkuussuunnitelman tavoitteena on ohjata organisaatio järjestelmälliseen energianhallintaan.

Kestävät julkiset hankinnat

Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 47 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla onkin sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää tätä valtavaa ostovoimaansa viisaasti tekemällä kestäviä ja vaikuttavia hankintoja.

Kestävän kehityksen budjetointi

Mitkä ovat kestävän kehityksen ja talouden linkitykset? Miten kestävä kehitys kytketään kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin? Kuusi kuntaa etsii vastauksia näihin kysymyksiin ja työstää omaa kestävän kehityksen budjetointiaan valitsemiensa teemojen mukaan.

Kiinteistön energiankäyttö

Kiinteistön asianmukaisella käytöllä ja ylläpidolla on oleellinen vaikutus sen energiankäytön tehokkuuteen.

Koulut ja oppilaitokset

Energian ja materiaalien järkevä käyttö sekä niiden merkityksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito, joka on hyvä opettaa lapsille jo nuorena.

Materiaalitehokkuus

Materiaalien- ja energiankäytön tehostaminen kannattaa, sillä luonnonvaroja säästyy ja usein säästetään myös kustannuksia. Isoimmat materiaalivirrat kunnissa syntyvät infrarakentamisessa, energiantuotannossa ja palveluissa.

Puurakentaminen

Motivan puurakentamisen neuvontapalvelu tarjosi kunnille ja kaupungeille julkiseen purakentamiseen maksutonta neuvontaa ja koulutusta vuosina 2021-2023.

Reilu kiertotalous kunnissa

Reilu kiertotalous kunnissa -hanke selvittää sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhtymäkohtia ja nostaa esiin vaikuttavia esimerkkejä ja kehityskohteita suomalaisista kunnista.

Tuet ja rahoitus

Energiatehokkaiden investointien rahoitukseen on saatavilla valtion tukea ja rahoitusmalleja.

Uusiutuva energia

Uusiutuvista energialähteistä tuotetulla energialla edistetään kestävän kehityksen toteutumista kunnissa. Päästövähennysten ohella myös alueellinen hyvinvointi lisääntyy.

Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskus

Vaikuttavuusjohtaminen perustuu vaikuttavuustavoitteen todentamiseen ja saavuttamiseen sektorirajoista huolimatta. Vaikuttavuusjohtaminen on erityisesti poikkileikkaavien ilmiöiden ja teemojen ratkaisemista tiedolla johtamisen keinoin.

Valaistustieto

Valaistusteknologia on tehnyt huiman harppauksen. Entistä parempi valaistus voidaan saavuttaa aiempaa pienemmillä käyttökustannuksilla ja samalla säästetään energiaa. Hyvä valaistussuunnittelu, energiatehokkaat valaisimet ja valaistuksen ohjaus yhdessä takaavat sekä laadukkaan valaistuksen ja energiansäästön.

Vesihuoltolaitos

Tietoa ja kokemuksia energiatehokkuustoimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä.

Sivua päivitetty viimeksi 11.10.2024