Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma ja sen toteuttamiseen laaditut ohjeet ja työkalut on tarkoitettu ensisijassa julkisen sektorin käyttöön, mutta ohjeistusta voivat hyvin käyttää myös muut.

Kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat ja kaupungit voivat hyödyntää ohjeita ja työkaluja laatiessaan energiatehokkuussopimuksessa edellytettyä toimintasuunnitelmaa.

Kohti järjestelmällistä energianhallintaa

Energiatehokkuussuunnitelman tavoitteena on ohjata organisaatio järjestelmälliseen energianhallintaan.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat:

• kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi);
• laitesähkö;
• liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä
  
• muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet).

Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan. Energiatehokkuussuunnitelma on otettava osaksi johtamisjärjestelmiä, ja se kannattaa sovittaa toimimaan käytössä olevien muiden järjestelmien (esimerkiksi Green Office tai oma ilmasto- ja energiaohjelma) kanssa.

Työpajat

Keskeisessä asemassa suunnitelman laatimisessa ovat organisaation omat työpajat, joissa selvitetään toimivat tavoitteet ja tavat energiatehokkuuden parantamisessa.

Työpajoja voidaan toteuttaa kaikilla energiatehokkuuden osa-alueilla. Suositeltavaa on järjestää ainakin kiinteistöjen energiatehokkuutta ja laitesähköä sekä liikkumista ja sen ohjausta käsittelevät työpajat. Hankinnat ja viestintä kuuluvat keskeisesti kaikkiin työpajoihin.

Työpajoissa laadittujen muistioiden pohjalta ja mallisisällysluetteloa hyödyntäen organisaatio pystyy työstämään oman kokonaisvaltaisen energiatehokkuussuunnitelmansa.

Energiatehokkuussuunnitelman sisältö:

1. Nykytilan kuvaus: energiankäyttö ja hankinta, käytännöt ja keskeiset toimijat, toteutetut toimenpiteet, seuranta ja mahdolliset tämänhetkiset energiahallinnan tavoitteet.
2. Energiansäästön uudet tavoitteet ja jatkuvan parantamisen periaatteiden sisällyttäminen.
3. Energiansäästökeinojen tunnistaminen ja priorisointi, vastuutahojen nimeäminen ja vaikutusten arvioiminen lähtötietojen ja haastattelujen pohjalta sekä asiantuntijaworkshopeissa aihepiireittäin, toiminnan seuranta.

Viestinnällä ja koulutuksella on keskeinen rooli suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, toimenpiteiden toteuttamisessa ja tuloksien esille tuomisessa. Energiatehokkuus tulee tutuksi omalle henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Seurantaryhmä ja vuosittaiset johdon katselmukset huolehtivat työn jatkuvuudesta.

Työkalut ja ohjeet energiatehokkuussuunnitelman toteuttamiseksi

Lataa tästä työkalut energiatehokkuussuunnitelman toteuttamiseksi. Lomake ja mallisisällysluettelo ovat Word-tiedostona ja työpajojen kalvoaineistot PowerPoint-tiedostoina. Ohjeistuksen voit ladata pdf-tiedostona.

Energiatehokkuussuunnitelma tuumasta toteutukseen (pdf) (403.3 KB)

Energiatehokkuussuunnitelma – Lähtötietokysely (doc) (365 KB)

Mallisisallysluettelo päivitys 2014 (doc) (182 KB)

Työpajojen kalvoaineistot:

Energiatehokkuussuunnitelma – Kiinteistöt ja laitesähkö (ppt) (466 KB)

Energiatehokkuussuunnitelma – Liikkuminen (ppt) (332.5 KB)

Energiatehokkuussuunnitelma – Viestintä ja hankinnat (ppt) (508 KB)

Esimerkki energiatehokkuussuunnitelmista

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut toimintaansa koskevan käytännönläheisen energiatehokkuussuunnitelman, jossa ministeriö asettaa itselleen haasteelliset säästötavoitteet vähentää kokonaisenergiankulutustaan 25 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Energiankulutus työntekijää kohti on tarkoitus vähentyä vastaavasti 15 ja 20 prosenttia.