Hiilidioksidin talteenotosta, hyötykäytöstä ja varastoinnista apua jätteenpolton ongelmiin

Jätteenpoltto on yleistä Pohjoismaissa. Sen avulla vähennetään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja saadaan energiaa kotitalouksien ja teollisuuden käyttöön pääasiassa kaukolämpöverkkojen kautta. Tuore selvitys kokoaa yhteen Pohjoismaiden nykytilanteen ja analysoi voimistuvia trendejä jätteenpolttosektorilla sekä kokoaa yhteen kiinnostavimmat faktat myös Suomen jätteenpolton tilanteesta. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä CIT Renergy, Carbon Limits ja Motiva Services.

”Poltettavan jätteen vienti Suomesta ulkomaille on loppunut lähes kokonaan. Sen sijaan tuonti lisääntyy. Useimmilla suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmia poltosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen sidontaan ja hyödyntämiseen”, toteaa selvityksen laadintaan osallistunut asiantuntija Ari Lintilä Motivasta.

Suomessa on 11 jätteenpolttolaitosta ja lisäksi rinnakkaispolttolaitoksia. Poltetun jätteen määrä on noin kolme miljoona tonnia vuodessa. Tästä saadaan 700 GWh sähköä ja 3 000 GWh lämpöä, mikä on seitsemän prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suomen laitokset ovat suhteellisen uusia, ja niiden kapasiteetti yhdyskuntajätteen polttamiseen alkaa olla täynnä. Rinnakkaispolttolaitokset ovat jo EU-päästökaupan piirissä, muiden on määrä tulla päästökauppajärjestelmään vuonna 2028.

Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen

Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina. Esimerkiksi Gasumin ja Nordic Ren-Gasin suunnitelmissa on tuoda vuodesta 2026 lähtien markkinoille uusiutuvaa e-metaania. Hiilidioksidin varastointiin ei Suomessa aiota panostaa yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa.

”Kierrätyspolttoaineiden käyttö vähentää neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden valmistusta ja tarvetta. Kaikissa tarkastelumaissa ollaan jäljessä kierrätystavoitteista. Muovien kiertotalouden ratkaisut ovat tässä avainasemassa”, sanoo Lintilä.

Pohjoismaisissa jätteidenpolttolaitoksissa ylikapasiteettia

Pohjoismaisten jätteidenpolttolaitosten kapasiteetti ylittää tällä hetkellä oman jätteenpolton tarpeen. Tätä ylikapasiteettia täytetään muista maista tuodulla jätteellä. Tällä hetkellä muovijätteen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt muodostavat suuren osan kaukolämpölaitosten laskennallisista kokonaispäästöistä.

Joissakin skenaarioissa pidetään mahdollisena, että polttolaitosten kapasiteetti sopeutetaan kunkin maan oman jätteen polttotarpeeseen. Esimerkiksi Tanskan suunnitelmissa on sulkea osa jätteenpolttolaitoksistaan polttokapasiteetin vähentämiseksi. Toiset skenaariot taas korostavat yleistä hyväksyntää jätteenpoltolle, olemassa olevien prosessien erinomaisuutta ja erityisesti kasvavan jätteenpolttosektorin taloudellista kannattavuutta integroituna pohjoismaisiin kaukolämpöverkkoihin. Mikäli nämä näkemykset voimistuvat, on mahdollista, että muiden Euroopan maiden jätteitä poltetaan yhä enemmän pohjoismaisissa kustannustehokkaissa jätteenpolttolaitoksissa. Viime kädessä poliittiset päätökset ratkaisevat suunnan jätteiden polton kehityksessä.

Jätteiden käsittelyyn liittyvä rikollinen toiminta on niin ikään ongelma. Taloudellisen voiton häikäilemätön tavoittelu jätebisneksessä pitäisi saada paremmin hallintaan ja valvonta toimivammaksi. Etelä-Euroopan jätebisneksen kytkökset rikollisuuteen on hyvin uutisoitu, mutta valitettavasti jätteillä keplottelu ja niiden laiton sekä ympäristöstä piittaamaton hävittäminen eivät ole tuntematonta toimintaa Pohjoismaissakaan.

Teksti: Sirpa Mustonen

Tutustu selvitykseen:
Waste incineration in the Nordic countries

Palaa otsikoihin