Motivan uutiset 2023
3.2.2023 12.00
Vaikuttavuusinvestoimisesta lisävauhtia kasviproteiinialan kehittämiseksi
Monipuolinen, kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio tukee terveyttä ja vähentää ruoankulutuksesta aiheutuvia ilmastopäästöjä. Siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon vaatii kuitenkin panostusta koko kasvituotannon arvoketjun sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen. Kestävän kehityksen valtionyhtiö Motiva Oy selvitti, miten vaikuttavuusinvestoiminen ja vaikuttavuusperusteiset hankinnat soveltuvat näiden haasteiden ratkaisemiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö tilasi esiselvityksen Motiva Oy:n vaikuttavuusjohtamisen asiantuntijoilta. Esiselvityksessä tarkasteltiin, voidaanko vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikuttavuusperusteisen hankinnan avulla edistää kasviproteiinituotteiden käyttöä ja kasvattaa tuotannon omavaraisuutta Suomessa sekä millaiset edellytykset on proteiini-ingredienttitehtaan tai -tehtaiden perustamiseen.Vaikuttavuusinvestoiminen on yksityisen pääoman ohjaamista toimintaan, jonka myötä syntyy sekä taloudellista tuottoa että mitattua yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. Vaikuttavuusinvestoiminen on vielä positiivisten ympäristövaikutuksen saavuttamiseksi Suomessa alkutaipaleella. Käynnissä on muutamia selvityksiä, joiden avulla voidaan tehdä jatkokehitystä asian parissa. Näitä ovat esimerkiksi Saaristomeren vaikuttavuusinvestointiselvitys ja kalastonhoitohankkeiden tulosperusteisuuden selvitys.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa on tärkeää, että julkinen sektori asettaa yhteisesti sovitun vaikuttavuustavoitteen ja kokoaa poikkihallinnollisesti riittävän laajan yhteistyöverkoston. Tavoitteiden tulee olla mitattavia ja niihin sitoutumisen pitää olla pitkäjänteistä.
– Vaikuttavuusperusteiset rahoitusmallit, kuten vaikuttavuusinvestoiminen, ovat erinomainen tapa vastata yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin. Julkinen sektori maksaa vain niistä vaikutuksista, joista on etukäteen sovittu. Sijoittajat saavat kohtuullista tuottoa riskeihin nähden ja palveluntuottajat vapauksia toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä. Näin ollen vaikuttavuusinvestoimisesta hyötyvät yhteiskunta, sijoittaja ja palveluntuottaja. Sen käyttöönotto ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Tarvitaan yhteistyötä, ajattelutavan muutosta sekä rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja, sanoo Santtu Hakola, vaikuttavuusjohtamisen asiantuntija Motiva Oy:stä.
Maa- ja metsätalousministeriö on edistänyt kasviproteiinialan kehitystä monin tavoin. Viime vuosina ministeriö on rahoittanut VTT:n vetämän kasviproteiiniklusterin toimintaa sekä hankkeita, joissa valkuaiskasvituotannon kehitystä on edistetty muun muassa herneen ja öljyhampun osalta. Nämä hankkeet ovat olleet osa Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Myös vastuullisten julkisten ruokapalvelu- ja elintarvikehankintojen avulla voidaan kasvattaa kysyntää uusille kasviproteiinituotteille, ja tämän edistämiseksi ministeriö on julkaissut oppaita.
– Vaikka paljon on jo tehty erilaisten hankkeiden tiimoilta, tarvitaan edelleen koordinoidumpaa yhteistyötä, ajattelutavan muutosta sekä rohkeutta kokeilla uusia asioita. Tarvitsemme myös pitkän aikavälin vision koko kasviproteiinialan kehityksen tukemiseen, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa on tärkeää, että julkinen sektori asettaa yhteisesti sovitun vaikuttavuustavoitteen ja kokoaa poikkihallinnollisesti riittävän laajan yhteistyöverkoston. Tavoitteiden tulee olla mitattavia ja niihin sitoutumisen pitää olla pitkäjänteistä.
– Vaikuttavuusperusteiset rahoitusmallit, kuten vaikuttavuusinvestoiminen, ovat erinomainen tapa vastata yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin. Julkinen sektori maksaa vain niistä vaikutuksista, joista on etukäteen sovittu. Sijoittajat saavat kohtuullista tuottoa riskeihin nähden ja palveluntuottajat vapauksia toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä. Näin ollen vaikuttavuusinvestoimisesta hyötyvät yhteiskunta, sijoittaja ja palveluntuottaja. Sen käyttöönotto ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Tarvitaan yhteistyötä, ajattelutavan muutosta sekä rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja, sanoo Santtu Hakola, vaikuttavuusjohtamisen asiantuntija Motiva Oy:stä.
Maa- ja metsätalousministeriö on edistänyt kasviproteiinialan kehitystä monin tavoin. Viime vuosina ministeriö on rahoittanut VTT:n vetämän kasviproteiiniklusterin toimintaa sekä hankkeita, joissa valkuaiskasvituotannon kehitystä on edistetty muun muassa herneen ja öljyhampun osalta. Nämä hankkeet ovat olleet osa Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Myös vastuullisten julkisten ruokapalvelu- ja elintarvikehankintojen avulla voidaan kasvattaa kysyntää uusille kasviproteiinituotteille, ja tämän edistämiseksi ministeriö on julkaissut oppaita.
– Vaikka paljon on jo tehty erilaisten hankkeiden tiimoilta, tarvitaan edelleen koordinoidumpaa yhteistyötä, ajattelutavan muutosta sekä rohkeutta kokeilla uusia asioita. Tarvitsemme myös pitkän aikavälin vision koko kasviproteiinialan kehityksen tukemiseen, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen.
Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ja vaikuttavuusinvestoimisen näkökulmasta selvityksessä suositellaan kokonaisvaltaista ilmiön tarkastelua. Samat ratkaisut toimivat moneen ongelmaan, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin ja ravinnepäästöihin, jolloin niitä olisi hyvä rahoittaa poikkihallinnollisesti kokonaisuutena. Lisäksi yhteisen pitkän aikavälin tavoitetason asettaminen olisi erityisen tärkeää.
Vaikuttavuusperusteinen rahoitus mahdollistaa rahoituksen vaikuttavuuden seurannan ja joustavan kohdentamisen, kun tavoitellaan pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tärkeää olisi päästä kokeilemaan vaikuttavuusperusteista rahoittamista, jotta ajattelumallia voitaisiin hyödyntää kasviproteiinialan kehittämisen lisäksi myös muilla ympäristön tilaa parantavilla alueilla.
Lisätietoja:
Motiva Oy:n Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskus:
Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskus
Maa- ja metsätalousministeriön uutinen ja esiselvitys kasviproteiinialan vaikuttavuusinvestoinnista:
Esiselvitys kasviproteiinialan vaikuttavuusinvestoinnista julkaistu