Energiatehokas ja suositusten mukainen lämpötila työpaikoilla

Tarve tehostaa energiankäyttöä on saanut tänä syksynä monet yritykset ja kunnat tekemään energiansäästön toimenpiteitä. Sisälämpötilojen lasku työpaikalla on herättänyt myös pohdintaa työntekijöille sopivista lämpötiloista.

Huonelämpötilojen lasku on yksi tavoista, joilla monien organisaatioiden on helppo aloittaa energiansäästötoimenpiteet. Se on myös yksi vaikuttavimmista keinoista säästää energiaa.

– Huonelämpötilojen lasku on herättänyt työnantajissa keskustelua, kun mietitään, mikä lämpötila olisi optimaalinen sekä energiansäästön kannalta, taloteknisesti että ennen kaikkea paras tilojen käyttäjille. Sopivat työskentelylämpötilat on määritetty työsuojelulaissa suosituksilla, ja niiden tulkinta on pohdituttanut työpaikoilla, sanoo Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro.

Valtakunnallisessa Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa sisälämpötiloja kehotetaan laskemaan astetta alemmas. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että sisälämpötilan minimirajoja ei aliteta. Työpisteissä lämpötila voi olla korkeampi kuin muualla tiloissa, mutta sitä ei tule toteuttaa sähkölämmityksen avulla.

Työsuojeluhallinnon alimmat suosituslämpötilat:

• kevyessä istumatyössä 20 °C
• kevyessä työssä 18 °C
• keskiraskaassa työssä 15 °C
• raskaassa työssä 10 °C

Avainasemassa tilojen tarkastaminen ja käyttäjille viestiminen

Työympäristöjä ja työtapoja on monenlaisia, joten suosituksia työskentelylämpötiloille on useita. Tietyt toimenpiteet voi kuitenkin toteuttaa kaikenlaisissa työympäristöissä.

– Käy läpi tilojen lämpötilat huollon kanssa ja laske niitä mahdollisuuksien mukaan. Lämpötilojen laskeminen on monin paikoin kannattavaa, sillä se usein parempi paitsi energiatehokkuuden myös hyvinvoinnin kannalta, toteaa Harri Heinaro.

Lämpötilan alentamista helpottaa, jos pystyy vähentämään vetoisuutta. Siksi tulisi tarkistaa muun muassa ikkunoiden tiivisteiden kunto, ilmanvaihdon jakotapa ja oikea suuntaus, ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötila sekä lämmitysjärjestelmän toiminta.

– Vetoisassa tilassa ilman liike ei aina ole niin suurta, että se tunnettaisiin vetona vaan saatetaan kokea, että lämpötila on liian alhainen. Ilmanvirtaukset tilassa vaikuttavat merkittävästi lämpöolosuhteen tuntemukseen. Siksi sama lämpötila työpaikalla voi tuntua paljon viileämmältä kuin kotona, jossa ilmanvaihto ei ole yhtä suurta. Lämpötilan tuntemus on hyvin yksilöllistä ja toiset ovat herkempiä tuntemaan vetoisuutta, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.

Energiatehokkuustavoitteista ja toimenpiteistä on tärkeää keskustella työpaikoilla esimerkiksi sisäilmaryhmässä ja viestiä päätöksistä henkilöstölle.

– Sisäilmaryhmässä on yleensä edustaja ainakin kiinteistöhallinnasta, linjajohdosta, työsuojelusta, henkilöstöstä ja työterveyshuollosta. Samassa yhteydessä on hyvä tarkistaa, että työpaikalla on käytössä ja henkilöstölle on viestitty ilmoitusmenettely mahdollisista työympäristöön liittyvistä haitoista – jotta korjaavia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa kohdentaa esimerkiksi paikallisiin vetohaittoihin, toteaa työtilat -yksikön johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta.

Lisätietoja:

• Astetta alemmas -kampanjasivut
• Työsuojeluhallinnon verkkosivut lämpötiloista työympäristössä
• Sisäilmayhdistyksen verkkosivut sisäilmaston fysikaalisista tekijöistä
• Työterveyslaitoksen ohjeita ja työkaluja sisäilmaan liittyen

Palaa otsikoihin