Länsirannikon OT-keskuksessa panostetaan vaikuttavuusjohtamiseen – Lapsia ja nuoria on autettava uudenlaisella yhteistyöllä

Suomeen suunnitellaan osaamis- ja tukikeskuksia, jotka auttavat monialaista vaativaa tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria perheineen sekä ammattilaisia monimutkaisissa asiakastehtävissä. Motiva on järjestänyt työpajoja, joissa on etsitty uudenlaiselle toiminnalle vaikuttavuustavoitteita ja mittareita.

Tuija Eskelinen Länsirannikon OT-keskushankkeesta korostaa, että lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, joilla on vaikeita ja monimutkaisia ongelmia, on panostettava nyt aivan uudella tavalla. Näin voidaan vähentää merkittävästi inhimillisiä kärsimyksiä – ja myös yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia.

”Näiden monialaista vaativaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ryhmä on vielä melko pieni, mutta se vie jo paljon alan resursseista. Psykiatrian jonot kasvavat ja laitospaikat loppuvat. Lisäksi Suomessakin on viitteitä ihan uudenlaisista ongelmista: Ruotsista tutusta jengiytymisestä ja ihmiskaupasta.”

Hän on vakuuttunut, että suunta voidaan vielä muuttaa: ”Meidän pitää miettiä, miten olemassa olevat resurssit voidaan käyttää entistä viisaammin; esimerkiksi nykyiset ja paljon kustannuksia aiheuttavat vaativan sijaishoidon ja psykiatrian keinot eivät yksinään riitä. Meidän on tehtävä asioita yhteistyössä, kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti.”

Eskelinen on ollut mukana suunnittelemassa maahamme uutta palvelumuotoa, OT-keskuksia, joiden ideana on tarjota harvinaisista, vaikeista ja kompleksisista ongelmista kärsiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen moniammatillista apua sekä tukea ammattilaisia monimutkaisissa kysymyksissä. Tällä hetkellä tavoitteena on viisi OT-keskusta, jotka toimisivat pääasiassa verkostomaisesti, mutta voisivat pitää sisällään myös laitosyksiköitä. Ideana on, että toiminta, jolla saatetaan harvinainen erityisosaaminen kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön, alkaisi jossakin laajuudessa viimeistään vuonna 2025.

Länsirannikon OT-keskuksen ja Eskelisen vastuualueena suunnittelutyössä on ollut nimenomaan toiminnan vaikuttavuus. Tarkoituksena on, että alueella kehitettyjä malleja ja saatuja kokemuksia hyödynnettäisiin myös maan muissa OT-keskuksissa. Länsirannikon OT-keskus eli osaamis- ja tukikeskus pitää sisällään Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueet.

”Yhteistyötä tarvitaan jo siinä, että ymmärretään mistä ilmiöissä on kyse”

Länsirannikon OT-keskuksen vaikuttavuustavoitteita on etsitty Motivan Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksen toteuttamissa moniammatillisissa työpajoissa.

”Vaikuttavuusajattelu ja -johtaminen on meillekin uutta ja opiskelua vaativaa. Motivan antamalla tuella, koulutuksella ja sparrauksella on ollut aivan keskeinen merkitys”, Eskelinen kertoo.

Työpajoihin on osallistunut muun muassa lastensuojelutyöntekijöitä, hyvinvointialueiden edustajia, psykiatrian ammattilaisia, sosiaalialan osaamiskeskusten henkilökuntaa, juridiikan osaajia, sivistystoimialan henkilöitä, ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkeä, alalla toimivien yksityisten yritysten edustajia, tutkijoita ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sekä kokemusasiantuntijoita.

”Työpajaprosessin hienous oli juuri tuo moniäänisyys ja toisilta oppiminen. Asiat nähdään arkityössä eri tahoilla hieman eri valossa, mutta kaikilla on yhteinen päämäärä ja kaikki haluavat auttaa. Kohdattavat ilmiöt ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että tarvitsemme paljon yhteistyötä jo sen ymmärtämiseksi, mistä niissä on kysymys. Yhdessä ymmärrämme enemmän”.

Eskelinen summaa, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä auttaminen vaatii tiedon ja hyvien käytäntöjen etsimistä, kokoamista ja jalkauttamista. Koulutusta tarvitaan myös aivan uudenlaisista taidoista. Tarvetta on myös monialaisille konsultaatiomalleille, jotka tukevat työntekijöitä heidän arjessaan.

Eskelinen mainitsee esimerkkinä uudenlaisista taidoista Länsirannikon OT-keskuksen alueella pilotoidut vaativan vuorovaikutuksen koulutukset. ”Käytännössä alan työtehtävissä voi joutua tilanteisiin, jotka muistuttavat vaativuudeltaan FBI:n panttivankineuvotteluja. Tämä vaatii uudenlaisia kohtaamisen keinoja”.

Tavoitteena hyvä arki

Työpajoissa yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi määriteltiin lasten ja nuorten hyvä arki ja arkihyvä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että nuori pärjäisi arjessaan; saisi esimerkiksi peruskoulun päästötodistuksen, pystyisi asumaan itsenäisesti tai tuetusti ja työllistyisi. Nuoren oma toimijuus olisi vahvistunut. Hänellä olisi myös sosiaalisia suhteita, jotka eivät olisi haitallisia. Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä myös muun muassa sitä, että mahdollinen päihde- ja rikostelukierre päättyisi”, Eskelinen selvittää.

Toiseksi vaikuttavuustavoitteeksi asetettiin perheiden hyvä arki ja arkihyvä.
”Tärkeää on, että myös perhe, joka saattaa olla jaksamisensa äärirajoilla, saisi aina tarvitsemansa tuen, eikä jäisi yksin miettimään vaikkapa sitä, miten itsemurhaa yrittänyt nuori pidetään hengissä kotiympäristössä. Käytännössä tässä voisivat auttaa viranomaisten lisäksi myös samassa asemassa olleet kokemusasiantuntijat. Jos taustalla on vaikkapa ylisukupolvisia ongelmia ja pettymyksiä alan ammattilaisiin; jo hyväksyvän, arvostavan katseen avulla umpikujasta voidaan päästä hieman eteenpäin.”

Kolmas vaikuttavuustavoite liittyy alan työntekijöiden tukemiseen. ”Alan työt ovat hyvin vaativia ja kuormittavia. Osittain tämän takia myös vaihtuvuus on suurta ja sijaisten osaamisessa voi olla puutteita. Meidän on etsittävä uusia tapoja tukea työntekijöitä, lisätä heidän turvallisuuden tunnettaan ja työhyvinvointiaan työssä sekä kasvattaa heidän osaamistaan.”

Pahoinvoinnin kustannukset näkyväksi

Motivan Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksen järjestämissä työpajoissa pohdittiin myös, miten tavoitteisiin pääsyä voidaan mitata. ”Mittarit ovat juurikin noita arjessa tapahtuvia muutoksia. Mutta on muistettava, että ne vaativat paljon aikaa. Jos liike-elämässä tuloksia mitataan kvartaaleittain tai vuosittain, tässä tapauksessa niitä voidaan mitata vasta useamman vuoden kuluttua. Ideana on katsoa, mitä 15-vuotiaalle kuuluu esimerkiksi 18- tai 23-vuotiaana ”, Eskelinen kertoo.

Eskelinen korostaa, että tärkeintä on tietenkin inhimillinen hyvinvointi, esimerkiksi vankila- ja päihdekierteiden katkaiseminen ja itsemurhien ehkäiseminen.

Osana mittaristotyötä selvitetään kuitenkin myös, mitä syrjäytyminen maksaa euroissa mitattuna. ”Olemme jättäneet Findatalle, Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselle, tietopyynnön lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkuuden kokonaiskustannuksista. Pahoinvoinnin ja huono-osaisuuden kustannukset on tärkeää saada konkreettisesti näkyviksi. Lisäksi tarvitsemme lähtötietoja, jotta voimme osoittaa, millaisia taloudellisiakin etuja saavutamme, kun teemme asioita uudella tavalla.”

Apua yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti

Tuija Eskelinen kertoo, että hänen unelmansa on, että jokainen apua tarvitseva lapsi ja nuori perheineen saa tarvitsemaansa apua, yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti, riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta.

”Olen vakuuttunut siitä, että Motiva-yhteistyön ja vaikuttavuusteeman avulla voimme edetä tähän suuntaan. Kun saamme valmiiksi analyysimme kustannusvaikutuksista ja olemme kirjoittaneet auki prosessimme, uskon, että myös virkamiesten ja päättäjien kiinnostus vaikuttavuusjohtamista kohtaan kasvaa.”

Hän korostaa, että vaikuttavuusjohtaminen vaatii suurta ajattelu-, asenne- ja kulttuurimuutosta. ”Huomio on kiinnitettävä vaikutuksiin, ei suoritteisiin eikä euroihin. Pohjatyöt on tehtävä kunnolla; meidän on ymmärrettävä ilmiöt, joihin yritämme vaikuttaa. Tarvitsemme lisää tietoa ja intensiivisiä tutkimuksia. Tarvitsemme kärsivällisyyttä, rohkeutta ja toivoa”, Eskelinen miettii.

Teksti: Matti Välimäki

Lisätiedot:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Heli Litja
puh. +358 (0) 50 475 7913
heli.litja@motiva.fi

Palaa otsikoihin