Vaikuttavuuskiihdyttämö edisti tutkimuksen jatkopolkuja käytäntöön

Ketteriä yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntävän ohjelman avulla vahvistettiin maankäyttösektorin ilmastotoimien vaikuttavuutta. Maa- ja metsätalousministeriön ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan toteuttama vaikuttavuuskiihdyttämö tuki maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -hankkeita tutkimustiedon levittämisessä. Ohjelman toteutuksesta vastannut Motivan asiantuntija Elli Saari avaa tässä artikkelissaan kiihdyttämön vaiheita ja hyötyjä.

Lähdimme ratkomaan haastetta, miten päättyvien tutkimushankkeiden tulokset saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle myös akateemisten yhteyksien ulkopuolelle. Käytännössä autoimme Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittamien hankkeiden tutkijoita tunnistamaan levitettävät tulokset ja kiteyttämään hyödyt. Valmensimme tutkijoita myös sitouttamaan sidosryhmiä. Hyödynsimme liiketoiminnan kehittämisen työkaluja tuotosten kaupallistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Järjestimme mahdollisuuksia tutkimushankkeiden väliseen yhteistyöhön, jatkohankkeiden yhteissuunnitteluun ja kokosimme tietoa rahoitusvaihtoehdoista.

Vaikuttavuuskiihdyttämöllä vaikuttavuutta valtionavustustoimintaan

Valtionavustustoiminnan ympärillä tulisi aina huolehtia siitä, että hankkeisiin laitettuja panoksia hyödynnetään täysimääräisesti siten, että T&K-hankkeiden hyvät ratkaisut saadaan yhteiskunnan käyttöön uusina toimintamalleina, yhteistyötapoina ja kestävänä liiketoimintana.

Näkemykseni mukaan ratkaisut saadaan vakiintumaan yhteiskehittämisen menetelmillä, joilla kutsutaan ihmiset laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka auttaa oppimaan ja omaksumaan uusia tapoja. Näiden toimintatapojen omaksumiseen vaikuttavuukiihdyttämö auttoi kuuden eri tutkimushankkeen tiimejä.

Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta supervoima

Kevään 2024 aikana pureuduimme siihen mitä käyttäjälähtöinen suunnittelu tarkoittaa maankäyttösektorin ilmastotyön kontekstissa. Miten tutkimustieto kulkeutuu käytännön toimintaan? Riittääkö artikkeli Metsälehdessä vai tarvitaanko myös muita keinoja käyttöön? Aiheeseen johdatteli oivallisesti Henri Mommo Päijänteen metsähoitoyhdistyksestä kuvaamalla, miten he ovat tutkittuun tietoon perustuen räätälöineet luonnonhoidon palveluitaan esimerkiksi sekametsien istutukseen ja suojeluun. Johtopäätöksenä oli, että metsänomistaja kyllä huomioi ympäristönäkökulmat, kun ratkaisut on avattu selkeästi, eikä rahoituksen hakeminen aiheuta kovasti lisävaivaa.

Vaikuttavuuskiihdyttämön tavoitteena oli rohkaista tutkijaväkeä validoimaan tuloksia tiedon hyödyntäjille pitkin tutkimushankkeiden etenemistä. Alustavien tutkimustulosten altistamista yleisölle varotaan usein, mutta vaikuttavuuskiihdyttämön tilaisuuksissa todettiin, ettei syytä siihen useinkaan ole. Ohjelman siivittämänä otettiin esimerkiksi askeleita kohti kaupallistamista, jotka olisivat muuten jääneet ottamatta. Osallistujien mielestä vaikuttavuuskiihdyttämö haastoi ajattelua ja avasi uuden innovatiivisten menetelmien maailman tutkimushankkeiden tulosten käytäntöön vientiin.

Tavoitteet ja toimet jäsentyvät vaikuttavuusketjua hahmottamalla

Tutkimustiimit hahmottivat tulostensa ympärillä olevia systeemejä ja vaikuttavuuden polkuja. Mitkä toimijat tarvitaan mukaan vaikutusten toteuttamiseksi? Mitä muutoksia tarvitaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä? Kuka saa hyödyt ja kenelle kustannukset lankeavat? Motivan vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskus tarjoili hyväksi havaitut työkalut vaikuttavuuden jäsentämiseen.

Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi meille ajatuksiaan siitä, mitä maankäyttösektorin ilmastotyössä tapahtuu säätelyn osalta kansallisesti ja EU-tasolla, ja mitä vaikuttavuuden näkökulmasta alalla kannattaa seurata. Euroopan unionin tasolla ajankohtaisia seurattavia politiikkatoimia ovat ainakin metsäkatoasetus, ennallistamisasetus, maaperän terveyttä koskeva direktiivi ja hiilenpoistojen sertifiointikehikko.

Johanna Helkimo ELYn ilmastoyksiköstä kiteytti, että T&K-hankkeiden vaikuttavuus lähtee muutos- eli vaikutustavoitteiden määrittämisestä ja sen jälkeen siitä, mitä ohjauskeinoja tarvitaan muutoksen toteuttamiseksi. Jo hankkeita suunniteltaessa kannattaa katsoa hankkeiden päättymisen jälkeiseen aikaan ja ennakoida, miten tuotosten rahoituspohja hankkeen jälkeen varmistetaan.

Käytän usein metaforaa bussista, jossa selvitetään: Kuka on kuski? Keitä tarvitaan kyytiin? Minne ollaan matkalla? Mitä kuoppia eli riskejä tiessä on sekä millä polttoaineella eli resursseilla bussi kulkee?

Ilmastotyön rahoituksesta

Ilmastotyön rahoitus herättää nykyään kiinnostusta entistä enemmän. Joitakin rahoituslähteitä on poistunut ja joitakin on tullut lisää erityisesti EU:n suunnalta.

Kokosimme hankkeiden käyttöön listan eri rahoituslähteistä:
Maankäyttösektorin ilmastotyön rahoitusvaihtoehtoja (pdf) (88.4 KB)

Vaikuttavuuskiihdyttämö oli antoisa matka sekä toteuttajille että osallistujille. Opin itse muun muassa hiilinieluista, suometsistä, turvemaista ja rahkasammaleen käytöstä kasvualustoina. Kiitos Hiilestä kiinni -yhteisölle, oli ilo olla kanssanne viemässä tutkittua tietoa käytäntöön! Syksyn aikana jatkamme vaikuttavuuskiihdyttämön tulosten esittelyä. Pysykää siis kuulolla.

Lisää aiheesta:
Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskus
Hiilestä kiinni -vaikuttavuuskiihdyttämö

Lisätietoja:
Motiva Oy
yhteiskehittämisen asiantuntija Elli Saari
elli.saari@motiva.fi

Palaa otsikoihin