Kotimaisen biokaasun käyttö tukee huoltovarmuutta

Biokaasualan toimijat hahmottelevat kotimaisen tuotannon kasvuloikkaa: vireillä on kymmeniä hankeinvestointeja eri puolille Suomea. Alan toimijat peräänkuuluttavat vahvaa sitoutumista valtiolta, jotta hankkeet onnistuisivat. Kotimainen biokaasu voisi paitsi vahvistaa kansallista huoltovarmuutta myös lisätä energia- ja ravinneomavaraisuutta.

Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Kierrätysteollisuus ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry julkistivat elokuussa yhdessä Biokaasuvisio2030-julkilausuman. Suomen energia- ja ravinneomavaraisuuden vahvistamiseksi julkilausumassa asetetaan 4 terawattitunnin tuotantotavoite biokaasulle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi julkilausumassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan noin 1 terawattitunti (TWh) vuosittain. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on kuitenkin noin 10 TWh vuodessa.

Johdonmukaisuutta biokaasupolitiikkaan

”Energiapolitiikka Suomessa on sidoksissa hallitusten kokoonpanoon ja poliittisiin prioriteetteihin, jotka voivat vaihdella vaalikausittain. Tämä on kaiketi johtanut epäjohdonmukaiseen politiikkaan, jossa biokaasun rooli on välillä korostunut ja välillä jäänyt taka-alalle”, toteaa asiantuntija Juhamatti Meetteri Motivasta.

Biokaasu on suhteellisen uusi toimiala, joka on jäänyt muiden energiakysymysten varjoon.  Biokaasualan on ollut vaikea kilpailla investoinneista ja tukirahoista perinteisempien uusiutuvien energiamuotojen kanssa.

”Biokaasun tuotantokustannukset ovat usein korkeammat verrattuna muihin uusiutuviin energianlähteisiin. Biokaasulaitosten rakennuskustannukset ovat merkittävät, ja teknologian kehittymisestä huolimatta niiden skaalautuvuus on usein rajallinen verrattuna suuriin tuulipuistoihin tai aurinkovoimaloihin. Kenties myös sijoittajat näkevät biokaasun tuoton epävarmana ja saattavat olla varovaisempia sijoittamaan siihen”, Meetteri pohtii.

”Biokaasualan kehitys vaatii investointeja paitsi tuotantolaitoksiin myös jakeluinfrastruktuuriin, kuten verkostojen laajentamiseen ja tankkausasemien rakentamiseen. Infrastruktuurin kehittäminen edellyttää varmasti merkittäviä investointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta”, toteaa asiantuntija Milja Aarni Motivasta.

Investointien rahoittaminen ilman merkittävää tukea valtiolta on riskialtista, mikä on todennäköisesti rajoittanut biokaasun laajamittaista käyttöönottoa. EU:ssa biokaasu nähdään osana energiamurrosta ja kiertotaloutta.

“Green Dealissä ja Fit for 55 -paketissa on kohtia, joihin biokaasulla voisi vastata. Kyse on luultavasti siitä, miten EU:n linjauksia implementoidaan kansallisella tasolla”, Meetteri toteaa.

Julkilausuman allekirjoittajat peräänkuuluttavat päättäjiltä konkreettisia toimenpiteitä biokaasun ja biometaanin tuotannon sekä käytön lisäämiseksi voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti.

Biokaasu on keskeinen osa kiertotaloutta

Kiertotalouden läpimurtoa on odotettu jo vuosia. Biokaasu on keskeinen osa kiertotaloutta. Se on hyvä esimerkki siitä, miten jätteet ja sivutuotteet voidaan hyödyntää energialähteenä ja kierrätyslannoitteiden tuotannossa.

“Biokaasun potentiaalia ei kaiketi ole aina tunnistettu riittävästi osana kansallista energiastrategiaa. Ilman selkeää ja sitovaa visiota siitä, miten biokaasua hyödynnetään osana Suomen energiapalettia, sen käyttö jää marginaaliseksi”, Meetteri sanoo.

Biokaasu voisi olla osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Sen tuotannossa orgaaniset jätteet ja sivuvirrat voidaan kierrättää uusiutuvaksi energiaksi sekä kierrätyslannoitteiksi- ja maanparannusaineiksi. Erityisesti maatalouden sivuvirtojen kierrättämisellä on merkittävä rooli julkilausumassa asetetun tavoitteen saavuttamisessa.

”Kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen on ekologisesti perusteltua, ja se tukee kiertotalouden tavoitteita. Se edellyttää tiedon tarjoamista maanviljelijöille ja selkeää markkinamekanismia kierrätyslannoitteille”, Meetteri lisää.

“Parhaillaan käynnistettävä Kiertotalouden green deal -sitoumus kannustaa toimijoita lisäämään ravinteiden kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen on green dealissa mukana yhtenä toimenpiteenä. Toivottavasti green dealiin saadaan paljon sitoutujia ja siten pystytään edistämään myös biokaasun tuotantoa”, toteaa johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta.

Biometaania liikenteeseen ja teollisuuteen

Biometaanin eli puhdistetun biokaasun kysynnän arvioidaan kasvavan erityisesti meriliikenteessä ja raskaassa tieliikenteessä sekä teollisuudessa, joissa EU-lainsäädäntö asettaa vahvat päästövähennystavoitteet pitkälle tulevaisuuteen. Biometaani voi vähentää huomattavasti päästöjä verrattuna perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin.

”Biometaani voi olla houkutteleva vaihtoehto meriliikenteessä, koska se tarjoaa mahdollisuuden vähentää päästöjä ilman suuria teknologisia muutoksia aluksiin. Polttoainetäydennystä on oltava saatavilla satamissa ympäri Eurooppaa”, Meetteri sanoo.

Biometaanilla toimivat ajoneuvot voivat olla hyvä vaihtoehto erityisesti alueilla, joilla tankkausasemia on riittävästi saatavilla. Biometaani on merkittävästi edullisempaa kuin bensiini, mikä tekee siitä taloudellisesti kannattavan valinnan. Kuitenkin pitkän matkan kuljetuksissa tai alueilla, joilla tankkausasemien määrä on rajallinen, käytettävyys voi olla rajoitetumpaa.

“Toisaalta raskaat ajoneuvot ovat keskeisessä roolissa tavaraliikenteessä erityisesti pitkien välimatkojen maissa, kuten Suomessa.  Biometaanin käyttö voisi vähentää tieliikenteen hiilijalanjälkeä.”

Teollisuudenaloilla, jotka ovat erittäin energiaintensiivisiä, biokaasu ja biometaani voivat korvata fossiilisia polttoaineita prosesseissa, joissa tarvitaan suuria määriä lämpöä.  Monet teollisuusprosessit eivät voi helposti siirtyä sähköön perustuvaan energiajärjestelmään, joten uusiutuva kaasu on hyvä vaihtoehto. Biometaanin etuna on myös se, että sitä voidaan syöttää suoraan olemassa olevaan maakaasuverkkoon, mikä tekee sen käytöstä taloudellisesti houkuttelevaa ja logistisesti yksinkertaista.

Julkilausuma on luettavissa https://biokaasu2030.fi -sivustolla.

Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen

Kuvat: Tomi Parkkonen, Gasum

Palaa otsikoihin