Tuttu työkalu, UEKK, auttaa kuntia hallitusti fossiilisista uusiutuviin

Uusiutuvan energian kuntakatselmus (UEKK) on tuttu työkalu, jota kuntien kannattaisi nyt käyttää apuna selvitettäessä muun muassa Venäjältä tuodun maakaasun korvaamista uusiutuvalla energialla.

Energiaan liittyvät huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet voimakkaasti esiin Ukrainan sodan ja Venäjään liittyvän turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Ne voimistavat tarvetta vihreään siirtymään, jossa vähennetään riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta.

”Vanha työkalu kannattaa nyt ottaa uusiokäyttöön. Uusiutuvan energian kuntakatselmusta on mahdollista hyödyntää siitä näkökulmasta, miten fossiilista tuontienergiaa korvataan uusiutuvalla energialla”, toteaa asiantuntija Milja Aarni valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Maakaasu lämmityskäytössä 16 sopimuskunnassa ja yhdessä kuntayhtymässä

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) on mukana 124 kuntaa ja 13 kuntayhtymää, jotka kattoivat 75 prosenttia Suomen väestöstä ja siten suunnilleen myös rakennuskannasta. Mukana olevista kunnista 16 kuntaa ja yksi kuntayhtymä raportoivat vuonna 2020 käyttävänsä maakaasua rakennusten lämmitykseen. Näiden kulutus oli yhteensä 7,6 milj. m³ (332 TJ, 92 GWh), mikä kuvaa varsin hyvin kunta-alan tilannetta, sillä energiatehokkuussopimuksessa ovat laajasti mukana Etelä- ja Itä-Suomen suurimmat maakaasua käyttävät kunnat. Lisäksi maakaasua käytetään välillisesti lämmitykseen kaukolämmön kautta (osuus 12 %).

Maakaasun kulutus kunnan sopimukseen liitetystä energiankulutuksesta vaihtelee nollan ja 43 prosentin välillä. Yhdessä sopimusjärjestelmään kuuluvassa kunnassa maakaasulla on merkittävä osuus koko kunnan energiankulutuksesta (43 %) ja kahdessa noin 15 prosenttia ja lopuilla alle 10 prosenttia.

”Parhaimmillaan uusiutuvan energian kuntakatselmus voi tuoda esiin fiksuja keinoja, joilla fossiilista energiaa voidaan hallitusti korvata uusiutuvalla energialla. Lisähyötynä tulisi Venäjä-riippuvuuden vähentyminen, mikäli venäläistä energiaa on käytetty”, toteaa energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.

Venäjän maakaasusta voi Peltolan mukaan energiantuotantopuolella irtautua helpommin joitakin paikallisia kaukoenergiayhtiöitä lukuun ottamatta, mutta teollisuudessa se voi olla suurempi ongelma.

Imatra luopuu kokonaan maakaasun käytöstä

Imatra on yksi niistä kaupungeista, joissa maakaasulla on ollut merkittävä rooli kunnan energiapaletissa. Kaupunki päätti kuitenkin jo viime vuoden puolella luopua maakaasun käytöstä kokonaan. Kaukolämpökin on Imatralla hakevoimalainvestoinnin jälkeen ollut täysin hiilineutraalia.

”Jäähallin muuttaminen kaukolämpöön oli yksi viime vuoden isoimmista projekteista, ja se saatiin valmiiksi vuoden vaihteessa. Alkuvuoden tapahtumat ja kaasun äkillinen hinnankorotus pisti päätöksentekoon vauhtia ja tämän vuoden aikana kaikki kaasukohteet saadaan muutettua toiseen muotoon”, kertoo toimitusjohtaja Lassi Nurmi Mitrasta, joka kuuluu Imatran kaupunkikonserniin ja on kaupungin omistama yhtiö.

Mitran ydintoimintaa ovat yritys- ja toimitilojen hallinta, vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot sekä isännöinti, rakennuttaminen ja kiinteistöjohtaminen Imatralla.

Nurmen mukaan ainoastaan prosessikaasuasiakkaat saattavat jäädä osittain. ”Korvaavia vaihtoehtoja lämmöntuotantoon on mietitty tapauskohtaisesti yhteistyössä Imatran lämmön kanssa. Maalämpö, ilma-vesi -lämpöpumput ja pelletti ovat hyviä vaihtoehtoja, mikäli kaukolämpöverkko ei ole lähellä”, Nurmi jatkaa.

Imatralla on myös panostettu jo muutaman vuoden ajan energiatehokkuuden parantamiseen yhteistyössä LUT yliopiston kanssa. Esimerkiksi jäähalliin tehtiin hukkalämmöntalteenotto viime vuonna, mikä toi säästöä kolmen kuukauden aikana 30 000 euroa. Investointikustannukset olivat noin 90 000 euroa.

Kaukolämpöä maakaasua polttamalla

Esimerkiksi Lohjalla vuonna 2021 noin 30 prosenttia Lohjan Energiahuolto Oy Loherin eli sataprosenttisesti Lohjan kaupungin omistaman kaukolämpöyhtiön hankkimasta kaukolämmöstä tuotettiin maakaasulla.

”Mahdollisessa kriisitilanteessa Loher varautuu korvaamaan maakaasua pääasiassa kevyellä polttoöljyllä. Myös biopolttoaineet korvaavat enenevässä määrin maakaasua, sillä Virkkalan biolämpökeskus otettiin tuotantokäyttöön syyskuussa 2021 ja kuluvasta vuodesta tulee ensimmäinen täysi käyttövuosi”, kertoo Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen.

Loher on myös aikeissa ottaa 1,5 MW:n biokattilan käyttöön Loherin keskustaverkossa yhteistyössä lämpöyrittäjän kanssa.

”Näillä toimenpiteillä maakaasun käytön odotetaan vähenevän merkittävästi, mutta tuotannon pullonkaulojen takia maakaasusta ei voi kokonaan luopua Lohjan kaukolämmön tuotannossa”, Tamminen lisää.

Lohjan kaupunki on käynnistänyt hiljattain myös uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Käytännössä selvitystä tekee Benet Oy.

Maakaasun käyttö lämmitykseen rakennustyypeittäin

Kuntaliitto on koostanut tietoa kuntien rakennuksista, joissa käytetään maakaasulla osin tai kokonaan tuotettua kaukolämpöä. Yleisimmin maakaasulämmitys on käytössä kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksissa. Tieto on koostettu yhdistämällä Tilastokeskuksen paikkakuntakohtaiset tiedot kaukolämmitetyistä rakennuksista ja Energiateollisuuden tiedot kaukolämmöntuotannon polttoaineista.

Myös suoran lämmityksen lähteenä tai liesissä

Rakennusten lämmityksessä maakaasun rooli on merkittävin kaukolämmön polttoaineena, mutta kaasua käytetään vähäisessä määrin myös suoraan lämmityksessä. Auris Kaasunjakelu Oy omistaa ja operoi kaasunjakeluverkkoja 13 paikkakunnalla Suomessa, joista Helsingin noin 200 kilometrin pituinen kaasunjakeluverkosto on suurin. Suurin osa kotitalouskäyttäjistä on tämän jakeluverkon piirissä. Kaasun myyjänä toimii Suomen Kaasuenergia Oy, jonka asiakkaana on noin 6 000 lämmitys- ja prosessikäyttäjää ja 26 000 liesikäyttäjää. Maakaasua käytetään kotitalouksissa sekä lämmitykseen että pelkästään kaasuliesissä. Vastaavanlaista liesikäyttöä on myös ravintoloissa.

”Moni maakaasulämmittäjä miettii jo lämmitystavan vaihtoa. Tällä hetkellä käytettävissä on kotitalousvähennys ja fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen tukea suunnitellaan laajennettavan myös maakaasuun. Tämä on aihe, josta meidän energianeuvonnallekin tulee kysymyksiä, toteaa johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta.

Maakaasulla lämmittäjiä, enimmillään noin 13 000 kotitaloutta, on kaiken kaikkiaan pieni määrä asuntokuntien kokonaismäärään (2,8 miljoonaa) nähden.

Suomen kaasumarkkinat Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle 1.1.2020. Uusi maakaasumarkkinalaki on ollut voimassa vuoden 2018 alusta alkaen. Sen mukaan markkinan ollessa avoin, sama yhtiö ei voi toteuttaa sekä kaasun siirtoa että sen myyntiä. Tämän vuoksi kaasun siirtoverkkotoiminnot on eriytetty Gasum Oy:stä omaksi yhtiökseen Gasgrid Finland Oy. Gasum Oy:n rooliin kuuluu maakaasun tuonti Suomeen ja LNG:n jakelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasum on myös aktiivinen kaasun liikennekäytössä. Valtaosa kaasun ostajista on tukkuasiakkaita eli teollisuusyrityksiä, energiayhtiöitä tai paikallisia jakelu- ja voimayhtiöitä. Maakaasua myydään myös paikallisen jakeluverkon kautta pienempiin käyttökohteisiin. Vähittäismyyjien osuus koko maakaasun myyntivolyymistä on noin 7 prosenttia. Vähittäismyynnistä tai paikallisjakelusta vastaa yleensä alueella toimiva energiayhtiö tai maakaasun paikallinen jakeluyhtiö. Suomen kaasuverkosto kattaa Etelä- ja Kaakkois-Suomen ja verkoston pituus on noin 1 200 km. Kaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Suomi kuuluu samaan maakaasun markkina-alueeseen Viron ja Latvian kanssa. Maakaasusta käydään kauppaa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai Suomen ja Baltian välisessä kaasupörssissä.

Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen
sirpa.mustonen@motiva.fi

Palaa otsikoihin