Materiaalitorin käyttö tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kustannussäästöihin

Materiaalitoria käytetään jo aktiivisesti jätehuoltopalvelun tarjoajien etsintään ja alusta toimii palveluiden kilpailuttamisen apuna. Vielä enemmän säästöjä tai parhaimmassa tapauksessa jopa tuloa on luvassa silloin, kun palvelun kautta löytyy materiaalille hyötykäyttäjä.

Jätehuoltopalveluita tarjoavalla Lassila & Tikanojalla on käytetty Materiaalitoria aktiivisesti palvelun avaamisesta lähtien. Heillä seurataan erityisesti ilmoituksia jätemateriaaleista. Materiaalitori nähdäänkin tehokkaana kiertotalouden mahdollistajana, mikäli käyttömäärät saadaan kasvuun.

– Materiaalitorin perusidea on hyvä ja palvelu toimii meille. Ilmoituksista löytyy materiaaleja ja toimijoita, jotka eivät meillä ole muuten tiedossa. Kiertotalouden mahdollistamiseksi tieto jätemateriaaleista ja sivuvirroista on saatava jakoon laajemmin kuin vain puhelinsoittoina yritykseltä toiselle, projektipäällikkö Janne Hannula Lassila & Tikanojan ympäristöpalvelusta sanoo.

Hannulan mukaan Suomessa olisi valmiudet hyötykäyttää lähes kaikki tarjolle tuleva materiaali.

– Vaikka emme kierrätä kaikkea itse, tiedämme, keneltä löytyy ratkaisuja näiden materiaalien käyttöön raaka- tai polttoaineena. Näissä tapauksissa toimimme yritysten välissä hoitaen logistiikkaa jätteen tuottajalta materiaalin käyttäjälle sekä autamme jätelaadun hallinnassa ja esikäsittelyssä, Hannula kertoo.

Erityisesti valmistavan teollisuuden kannattaisi aktivoitua Materiaalitorin käytössä

Lassila & Tikanojalla kerätään ja prosessoidaan erityisesti rakentamisen, teollisuuden ja kaupan alan jätteitä uusioraaka-aineiksi, joita toimitetaan edelleen teollisuuteen raaka-aineiksi. Hannulan mukaan varsinkin teollisuudesta löytyy paljon materiaaleja, joita voitaisiin hyötykäyttää enemmänkin.

– On jotain hankalampia jakeita, joille ei ole toimijalla itsellään tiedossa hyötykäyttöratkaisua. Juuri sellaisia kannattaisi ilmoittaa materiaalitorilla. Erityisesti puu- ja muoviteollisuudessa kannattaisi puolestaan seurata materiaalitorille tulevia ilmoituksia, sillä heillä voi olla mahdollisuuksia käyttää raaka-aineena esimerkiksi jonkun toisen toimijan sivuvirtaa.

Tällä hetkellä materiaalien tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Tämän Hannula toivoisi muuttuvan tulevaisuudessa. – Kuluttajat jo arvostavat kierrätysraaka-aineiden käyttöä lopputuotteissa. Myös hankinnoissa tulisi antaa arvoa sille, kuinka esimerkiksi rakennuttaja käyttää hyödyksi omat hukkamateriaalit tai hyödyntää uusioraaka-aineita, Hannula pohtii.

Kustannussäästöjä materiaalien aktiivisemmalla hyötykäytöllä

Materiaalitorille on tällä hetkellä rekisteröitynyt reilu 700 yritystä ja yli 800 henkilöä. Hannula näkee Materiaalitorin suurimpana kehityskohteena käytön laajentamisen ja aktivoinnin.

– Tilannetta voi verrata kuluttajien käyttämään tori.fi -palveluun. Ihmisillä on positiivinen käyttökokemus siitä, kun tuotteen laittaa Torille myyntiin, että se menee nopeasti kaupaksi. Se kannustaa ilmoittajia laittamaan tuotteita myyntiin ja hyvä valikoima kannustaa ostajia etsimään tuotteita palvelusta. Sama pitäisi saada tapahtumaan Materiaalitorilla.

Hannula muistuttaa lisäksi, että materiaalien hyötykäyttö on aina myös taloudellinen kysymys. – Materiaaleilla on jätehuoltokustannus ja esimerkiksi metalleilla aina selkeä rahallinen arvo. Hyötykäytön hinta voi olla positiivinen tai se voi tarkoittaa kustannussäästöjä, Hannula kiteyttää.

– Nämä kustannussäästöt ja rahallinen arvo kannattaa hyödyntää materiaaleja Materiaalitorilla kierrättämällä.

Yritysten ja jätelaitosten käyttökokemuksia Materiaalitorista selvitettiin

Motiva selvitti kesän 2020 aikana yritysten ja kunnallisten jätelaitosten käyttökokemuksia Materiaalitorista. Kysely lähetettiin kesäkuussa 519:lle Materiaalitorille rekisteröityneelle yrityskäyttäjälle sekä 74:lle kunnallisen jätelaitoksen edustajalle. Jätelaitosten vastausprosentti oli 43 prosenttia ja yritysten 11,7 prosenttia .

Yrityskäyttäjistä 61 prosenttia oli tehnyt materiaali- tai palveluhakuja, 25 prosenttia ottanut yhteyttä ilmoittajaan ja 70 prosenttia tehnyt Materiaalitorille ilmoituksia. Myös TSV-pyyntöjä (toissijaisen jätehuollon velvoite) oli ehtinyt tehdä jo 70 prosenttia vastaajista.

Kyselyn perusteella suurin osa yrityskäyttäjistä kokee palvelun käytön ongelmattomana (69 % vastaajista). Kehittämispalautetta annettiin erityisesti palvelun selkiyttämisestä. Kesällä rekisteröitymisen varmennuksessa oli viivettä, mikä tuli palautteissa esiin. Myös ilmoitusten tekoon kaivattiin yksinkertaistamista.

– Jotta Materiaalitori palvelisi hyödynnettävien materiaalien käyttäjiä, ilmoitusten on oltava hyvinkin yksityiskohtaisia ja tarjottava riittävästi tietoa materiaalien ominaisuuksista. Teemme toki kaikkemme palvelun teknisen käytön selkiyttämiseksi ja helpottamiseksi, ja olemme paraikaa tuottamassa käyttövideoita, jotka opastavat esimerkiksi ilmoitusten teossa. Materiaaleista annettavista tiedoista ei kuitenkaan kannata tinkiä, johtava asiantuntija Ilkka Hippinen Motivasta muistuttaa.

Kommentoitiinpa Materiaalitorin käyttöä myös ”pakkopullaksi”. – Materiaalitorin tavoitteena kiertotalouden edistämisen rinnalla on selkiyttää markkinatilannetta yksityisten ja kunnallisten jätelaitosten välillä. Siksi palvelutarjonnan puutteen osoittamisen velvoitteeseen ei ole tulossa lähiaikoina muutoksia, Ilkka Hippinen kertoo.

Kunnallisilta jätelaitoksilta kritiikkiä Materiaalitorin heikosta tunnettuudesta

Kyselyyn vastanneista jätelaitoksista 81 prosenttia oli jo vastaanottanut palvelun kautta TSV-pyyntöjä ja reilu 50 prosenttia oli tehnyt palvelun kautta TSV-sopimuksia.

Suurin kritiikki jätelaitoksilta koski Materiaalitorin tunnettuutta jätelaitosten asiakkaiden keskuudessa. Yli puolet vastaajista ilmoitti asiakkaidensa tuntevan Materiaalitorin ja sen käyttövelvoitteen heikosti. Reilu 90 prosenttia vastaajista kertoi informoineensa asiakasta Materiaalitorin käyttövelvoitteesta, mikäli asiakas toi jätettä kunnalliselle jäteasemalle ilman voimassaolevaa TSV-sopimusta.

Ilkka Hippinen kertoo, että jätelaitoksilta saatiin hyviä ehdotuksia tunnettuuden lisäämiseen. – Vuoden aikana Materiaalitoria on toki esitelty lukuisissa alan tapahtumissa. Markkinointibudjettimme ei ole mahdollistanut mainontaa esimerkiksi printtimediassa. Hakukonemarkkinointi on nyt käynnistetty ja sen toivotaan lisäävän Materiaalitorin tunnettuutta kohderyhmissä. Viestintään ja markkinointiin tullaan satsaamaan ensi vuonna entisestään, sillä se on kriittistä palvelun hyvän toimivuuden kannalta.

Ensi vuonna Materiaalitorille on joka tapauksessa tulossa lisää käyttäjiä, sillä Materiaalitorin käyttövelvoite laajenee koskemaan myös julkisia hankintayksiköitä.

Julkiset hankintayksiköt Materiaalitorin käyttövelvoitteen piiriin ensi vuonna Velvollisuus käyttää Materiaalitoria koskee ensi vuoden alusta myös julkisia hankintayksiköitä, jos tarvittavan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun arvo on vähintään 2 000 euroa vuodessa. Hallitus valmistelee parhaillaan laajaa jätesäädöspakettia, jonka yhteydessä ehdotetaan, että hankintayksiköt voisivat osoittaa muun palvelutarjonnan puutteen Materiaalitorin sijaan myös Hilma-palvelussa. Ehdotuksen tavoitteena on sujuvoittaa Materiaalitorin ja Hilma-palvelun käyttöä ja esitys sai lausuntokierroksella laajan kannatuksen. Jätesäädöspakettia koskeva hallituksen esitys on kuitenkin viivästynyt ja uusi jätelaki tulee voimaan aikaisintaan kesällä 2021. Lain viivästymisestä johtuen ympäristöministeriö valmistelee suositusta hankintayksiköille toimintatavaksi ensi vuoden alkupuolelle. Materiaalitorin muutostyöt on aloitettu Materiaalitori- ja Hilma-menettelyjen yhteensovittamiseksi ja tavoitteena on saada muutokset käyttöön mahdollisimman pian vuoden alusta lähtien.

Lisää aiheesta:
www.materiaalitori.fi

Teksti: Suvi Salmela, Motiva Oy

Palaa otsikoihin