Artikkelit 2020
Suomessa luodaan kiertotalousvisiota vuodelle 2035 – Näin kiertotalous näkyy jo johtavien yritysten arjessa
Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa on käynnistetty kiertotalousohjelman valmistelu, ja kuluvan kevään aikana valmistuu visio Suomen kiertotaloustavoitteista vuodelle 2035. Monen ison suomalaisyrityksen strategiassa kiertotalous jo näkyy.
Kysyimme K-ryhmältä ja Fortumilta, miten kiertotalous on muuttanut heidän liiketoimintaansa ja millaisen toimintaympäristön muutoksen he näkevät edessään.– Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut selkeä ajattelutavan muutos. K-ryhmän kaupoissa ja varastoissa syntyvä hukka nähdään potentiaalisena tuotteiden raaka-aineena. Tämä ajattelutapa on räjähdysmäisesti lisääntynyt kauppiaiden ja työntekijöidemme keskuudessa, K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske kertoo innostuneena.
– Muutos on myös ollut varsin nopea. Materiaalitehokkuudesta ja resurssitehokkuudesta on puhuttu meillä jo pitkään, mutta kiertotalous mainittiin K-ryhmän vastuullisuusstrategiassa ensimmäistä kertaa vuonna 2018, Jäske jatkaa.
Energiayhtiö Fortum puolestaan teki vuonna 2016 yllättävän siirron perinteisen toimialansa ulkopuolelle ja osti kiertotalousyhtiö Ekokemin. Tänä päivänä Fortumilla on paljon kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa.
– Kestävien materiaalien strategian mukaisesti kehitämme biomassoista fraktioimalla uusia kuituja. Intiassa olkea poltetaan pelloilla, ja se synnyttää huomattavia päästöjä. Pilottilaitoksellamme bambusta tullaan tuottamaan Intiassa bioetanolia ja pidemmän tähtäyksen tavoitteena ovat tekstiilikuidut. Myös esimerkiksi nykyisessä selluprosessissa ligniini käytetään energiaksi, mutta fraktiointiteknologialla se saadaan käyttöön korkean arvon materiaaleiksi. Tämä on resurssiviisasta ja ympäristön kannalta järkevää, Saarimaa toteaa.
Materiaalien riittävyys, kilpailukyky ja kuluttajakysyntä ohjaavat yrityksiä kiertotalouteen
– Tulevaisuudessa energiaa saadaan kyllä riittävästi uusiutuvista lähteistä, mutta on varmistettava materiaalienkin riittävyys. Myös liiketaloudellisesti tämä kuuluu strategiaamme. Haluamme kehittää uusia liiketoimintoja, jotka eivät ole sidoksissa suoraan energian hintaan, sillä pitkällä tähtäyksellä energiajärjestelmä tulee kokemaan suuren muutoksen, Saarimaa kuvailee.– Kierrätysmateriaalien kysyntä on jo voimakasta kuluttajatuotepuolella. Akkujen kierrätykselle on luonnollinen tarve yhteiskunnan sähköistyessä, muovien ketjut aiheuttavat puolestaan CO2-päästöjä, ja niiden kierrätyksen motiivina on ilmastovaikutusten pienentäminen. Elektroniikkaromun näemme samanlaisena ongelmana kuin muovit, mutta asiaa ei ole vielä nostettu yhtä vahvasti esiin. Haluamme olla etupainotteisesti kehittämässä ratkaisuja nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, Saarimaa toteaa.
Myös Keskolle keskeisiä kiertotalouden ajureita ovat materiaalien riittävyys ja raaka-aineiden tasainen hintakehitys. – Raaka-aineet niukkenevat ja niiden hinnoissa on nousupaineita, Timo Jäske sanoo.
Lineaarinen ajattelutapa pitäisi saada kierteelle. Myös materiaalitehokkuuden rooli terävöityy ja palaa tärkeämmäksi. Halutaan yhä tarkemmin tietää, mistä materiaaleista tuote on tehty. |
Miljoonasäästöjä materiaalitehokkuudella
Moni toimija Sitrasta Business Finlandiin pyrkii vahdittamaan yritysten siirtymää kohti kiertotaloutta.– Uudistumista ja kestävyyden ymmärtämistä omassa liiketoiminnassa tarvitaan, jotta voimme kehittää uusia ratkaisuja ja saamme niistä uusia vientituotteita, toteaa erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä.
EU:sta on Green Dealin ja kiertotalouspaketin myötä tulossa paljon ohjaavaa lainsäädäntöä eri aloille. – Yritystemme on hyvä olla valmistautunut tähän. Tulevaisuudessa materiaalien kierto on huomioitava jo suunnittelupöydällä. Lineaarinen ajattelutapa pitäisi saada kierteelle. Myös materiaalitehokkuuden rooli terävöityy ja palaa tärkeämmäksi. Halutaan yhä tarkemmin tietää, mistä materiaaleista tuote on tehty, Sari Tasa sanoo.
– Suomelle hahmotellaan paraikaa kiertotalousvisiota, mutta Business Finlandin Bio & Circular Finland- ja Smart Manufacturing -ohjelmilla sekä digihankkeilla luodaan jo tällä hetkellä alustaa kiertotalousliiketoiminnalle.
Suomessa on myös käynnissä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma, jonka puitteissa yrityksille tarjotaan muun muassa rahallista tukea materiaalikatselmusten teettämiseen. Tuen määrää on vuoden alusta nostettu maksimissaan 15 000 euroon yhtä katselmusta kohti.
Valtion kannattaa satsata tähän euroja, sillä ne tulevat moninkertaisina takaisin. Motivan johtava asiantuntija Ilkka Hippinen kertoo, että katselmuksilla voidaan saavuttaa parhaimmillaan jopa miljoonan euron vuosisäästöt suurissa yrityksissä. Säästöjen määrä on toki riippuvaista yrityksen toiminnan volyymista ja materiaalikustannusten osuudesta liikevaihdossa. Noin 3–5 prosentin vuosisäästöt suhteessa liikevaihtoon ovat Hippisen mukaan tyypillisiä. – Materiaalihävikin todellinen hinta voi olla jopa 25-kertainen jätekustannuksiin verrattuna.
Alustat ja jakamistalous vauhdittavat kiertotaloutta 2030-luvulle siirryttäessä
– On päivän selvää, että jätepuolelle syntyy uutta alustataloutta. Se on vain ajan kysymys, ja se tulee tehostamaan kiertotaloutta, Kalle Saarimaa Fortumilta näkee. Viime vuonna avattu Materiaalitori, jonka kautta välitetään yritystoiminnan sivuvirtoja ja jätteitä hyötykäytettäväksi, on tästä hyvä esimerkki.On päivän selvää, että jätepuolelle syntyy uutta alustataloutta. Se on vain ajan kysymys, ja se tulee tehostamaan kiertotaloutta, Kalle Saarimaa Fortumilta näkee. |
Keskolla uskotaan tulevaisuudessa jakamistalouden kasvuun ja jätteettömyyteen. – Toiveeni on, että vuonna 2035 päivittäistavarakauppa tuottaa vain hyödykkeitä ja palveluita, mutta ei enää lainkaan jätettä. Tosin, tuo ajankohta on pitkällä. Muutos voi tapahtua paljon nopeamminkin, Jäske arvioi.
– Jakamispalvelut kehittyvät varmasti voimakkaasti tulevaisuudessa. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyllyistämme löytyy laadukkaita ja kestäviä vuokrattavia tekstiilejä. Jäske uskoo myös panttijärjestelmien lisääntyvän. Olemme jo nyt pilotoineet Kamupakin pantillisia kestorasioita salaattibaarissa ja vastaavia järjestelmiä tullaan varmasti näkemään lisää.
Kiertotalous vaatii yhteistyötä ja konkreettisia mitattavia tavoitteita
Pienet innovaatiot siellä täällä eivät vielä vie kohti kestävää kehitystä. Tarvitaan konkreettisia mitattavia tavoitteita, joiden etenemistä seurataan. Kesko on liittynyt elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen.– Olemme sitoutuneet vähentämään ruokahävikkiä 13 prosentilla ja nostamaan kierrätysastettamme 78 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Nämä ovat meille todella kovia tavoitteita. Jäske toteaa. Ne tulevat vaatimaan muutoksia laitteisiin, konsepteihin, tiloihin ja kauppapaikkoihin, Jäske kertoo.
Jakamispalvelut kehittyvät varmasti voimakkaasti tulevaisuudessa. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyllyistämme löytyy laadukkaita ja kestäviä vuokrattavia tekstiilejä. |
– Vapaaehtoiset sitoumukset ovat oiva keino kirittää alan yhteisiä tavoitteita eteenpäin. Verrattuna pakottavaan lainsäädäntöön, yrityksille jää enemmän vapauksia valita itselleen sopivimmat keinot tavoitteiden saavuttamisessa, muistuttaa johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta.
Kiertotalous edellyttää vuorovaikutusta sellaisten yritysten kesken, jotka eivät aiemmin ole tehneet yhteistyötä, eivätkä toimi edes samalla toimialalla. Esimerkiksi teollisia symbiooseja edistävät FISS-aluekoordinaattorit auttavat eri puolilla Suomea yrityksiä löytämään toisensa. Yhteistyön tärkeyttä painottaa myös Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Toivon, että yritykset keskustelisivat aktiivisesti keskenään ja muodostaisivat klustereita. Kannattaa pohtia, ketkä olisivat ketjussasi hyökkääjät, joiden kanssa lähdet taklaamaan materiaalien ylikulutusta ja kehittämään uutta liiketoimintaa. Materiaalikeskeisyys pitää murtaa ja tuotteita palvelullistaa. Tämä tulee vaatimaan luovuutta ja yhteistyötä. Kiertotalouden on oltava liiketoimintaperusteista. Suomen pitäisi päästä eroon myös pelkän raaka-ainetuottajan roolista, Sari Tasa pohtii.
Muuttuuko talous pysähdyksen jälkeen?
Koronaepidemia pysäyttää maailmantalouden hetkeksi. Sari Tasa miettii, voisiko talouden äkillisestä pysähdyksestä olla myös hyötyä. – Kiertotalous on talouden uusi malli. Voisimmeko lähteäkin liikkeelle kokonaan uudella mallilla? Omavaraisuus ja resurssitehokkuus ovat keskeisiä kysymyksiä myös maamme toimintavarmuuden näkökulmasta.– Joudumme lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa siihen, miten ylikulutusta lähdetään ohjaamaan oikeille urille. Ministeriön keinovalikoimaan kuuluu toimivaltuus käsitellä tukia, regulaatiota ja viestintää. Viestintää tarvitaan avuksi, jotta erilaisille, ehkä alkuun haastaville keinoille saadaan yhteinen hyväksyntä. Monipolvisia toimia on näkyvissä myös EU:n Green Dealin toimenpiteissä.
Jäske puolestaan näkee isojen toimijoiden roolin velvoittavana suuren volyymin ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Meillä käy viikoittain miljoonia asiakkaita. Kun tarkasteluun otetaan koko K-ryhmä, myymälöissämme tehdyt valinnat kattavat teoriassa noin 75 prosenttia suomalaisten hiilijalanjäljestä. Siksi meillä on erityisen suuri vastuu. Liiketoimintamme on oltava niin taloudellisesti kuin ympäristöllisesti kestävää, jotta varmistamme toimintamme edellytykset myös tulevaisuudessa. Uskon, että kiertotaloudesta tulee normi. Bisnestä ei voi tehdä, jos näitä asioita ei ole mietitty, Jäske summaa.
Näillä viidellä keinolla yrityksesi ottaa kiertotalouden haltuunMotivan asiantuntijat listasivat viisi keskeistä keinoa, joilla yrityksesi säästää rahaa, parantaa kilpailukykyä ja vähentää toimintansa ympäristökuormaa:
|
Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Suvi Salmela
puh. +358 400 960 128
suvi.salmela@motiva.fi