Laskukaavat: Lämmin käyttövesi

Lämmin käyttövesi

Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta.

Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertojohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertojohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia.

Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti:

1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa.
   
   
2. Mikäli lämpimän käyttöveden energiankulutusta Q_lkv (kWh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla
   Q_lkv = 58 × V_lkv jossa
   
   • V_lkv on kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m³/vuosi); ja
   • 58 on veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 °C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kWh/m³
     
     
3. Jos lämpimän käyttöveden määrää V_lkv ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta.
   
   
4. Mikäli veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän Vlkv oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m³/brm² (= 600 dm³/brm²) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää oheisen taulukon mukaisia arvoja.

Taulukko: Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot.

Rakennustyyppi	Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti, Vlkv,omin (dm3/brm2/vuosi)
Toimistorakennus	100
Terveydenhoito	520
Päiväkoti	460
Teatteri ja kirjasto	120
Uimahalli	1 800
Opetusrakennus	180
Myymälä	65
Muut rakennukset	100

Kulutuksen seurannassa voidaan käyttää myös seuraavia tapoja:

1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertojohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä.
2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 6:

 

Kaavan selitteet:

Q	veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh)
ρ	veden tiheys (1 000 kg/m3)
cp	veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C)
V	vedenkulutus (m3)
t2	lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C
t1	lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10 °C
3600	yksikkömuunnoskerroin (kJ->kWh)