Automaatio- ja ohjausjärjestelmävaatimus yli 290 kW muiden kuin asuinrakennusten lämmitys- ja ilmavaihtojärjestelmiin. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset (VAETS; TETS) vuosina 2017-2025. Koulutus, neuvonta, informaatio-ohjaus, teknologiakehitys, korjaus- ja kiinteistönpidon palvelutarjonta.

Lämmityskäytössä olevan lämpöpumpun sähköenergiankulutus voidaan laskea D5:n kaavalla (6.17) WLP,lämmitys  QLP,lämmitys,tilat SPFtilat  QLP, lämmit, lkv SPFlkv  Wlisälämmitys jossa WLP, lämmitys QLP, lämmitys, tilat SPFtilat QLP, lämmitys, lkv SPFlkv Wlisälämmitys (6.17) lämpöpumppujärjestelmän sähköenergian kulutus, kWh lämpöpumpun tuottama tilojen lämmitysenergia, kWh lämpöpumpun

Ajankohtaista YM:stä/ Maarit Haakana 26.11.2019 Automaatio- ja ohjausjärjestelmät (Hallituksen esitysluonnos 3.10.2019) • Automaatio- ja ohjausjärjestelmä asennettava muuhun kuin asuinrakennukseen kun kyseessä uudisrakentaminen, korjaus- ja muutostyöt (lämmitys-, ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmää koskien) • rakennus, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys-

FINLANDS ARKITETFÖRBUND | FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Huomioita Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiasta Tekijä Pvm Paikka Heini Korpelainen 11.02.2020 Kuulemistilaisuus | © 2020 | HEINI KORPELAINEN | 2/17/2020 Strategiset linjaukset • Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuuden parannukset kunnossapidon ja korjaustoimien yhteydessä • Vähähiilinen lämmitys

Lämmitys 9. Energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi… Voit valita useita. a. b. c. d. Vähentämällä ruokahävikkiä Kulkemalla polkupyörällä tai kävellen Sammuttamalla valot ja laitteet, kun niitä ei käytä tai poistuu huoneesta Vähentämällä lämpimän veden käyttöä, esimerkiksi lyhyempi suihku 10. Miten kotona on mahdollista seurata sähkönkulutusta? Voit valita useita. a.

Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

Tähän on valittu 2000-luvun pientalo, kooltaan n. 150 m2, jonka lämmitys ja kiinteistösähkö kuluttavat vuodessa noin 9350 kWh. Taloa ei tietenkään lämmitetä joka päivä ja lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa