Hankkeen tavoitteena on saavuttaa säästöjä jäähdytysenergiankulutuksessa, erityisesti liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennuksissa, viestimällä keinoista joilla rakennusten viilennys voidaan toteuttaa toimivasti ja energiatehokkaasti. Lisätietoja: www.motiva.fi/ilmastointi Motiva toimii kestävän kehityksen muotoilijana ja erityisasiantuntijana.

(taulukko 1 =NEDC ja 1A =WLTP) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941482#L10P96 Lisätietoja WLTP -mittauksesta Traficomin verkkosivuilla: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/wltppaastomittaus 1.2 Päästörajan määritteleminen laskentakaavan avulla, HENKILÖAUTOT (M1-luokka) A) Henkilöauton CO2-päästöt saavat olla korkeintaan: Enimmäishiilidioksidipäästöt = 130 +

käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihtoja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. 4§ Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennuksen huonelämpötilan on oltava suunniteltuna käyttöaikana viihtyisä, eivätkä ilman liike

(taulukko 1 =NEDC ja 1A =WLTP) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941482#L 10P96 Lisätietoja WLTP -mittauksesta Traficomin verkkosivuilla: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/wltppaastomittaus Huom!

Lisätietoa Traficomin verkkosivuilta: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/wltp-paastomittaus Henkilöautojen CO2-päästöt ja energiamerkintä Kun tarkennatte/hienosäädätte vaatimuksen raja-arvoa omiin tavoitteisiinne ja markkinatilanteeseen sopivaksi, henkilöauton CO2 -päästöraja on suositeltavaa määritellä paremmaksi kuin EU-asetuksen n:o 510/2011 mukainen vastaavan painoisen

Oleskeluvyöhykkeen ilman liikettä kuvaavat ilman nopeuden arvot taulukoissa 1-11 vastaavat kohdassa 2.2 määriteltyjä huonelämpötiloja. Epäviihtyisyyttä aiheuttavaa ilman nopeutta eri huoneilman lämpötiloissa voidaan arvioida lisäksi kuvan 1 vetokäyrien avulla. Mitä suurempi on huonelämpötila, sitä suurempi saa ilman nopeus olla viihtyisyyden heikentymättä.

Tietoja teollisuus-, liike- ja julkisten rakennusten kannasta vuonna 1974. VTT, Rakentamistalouden laboratorio, tiedonanto 40, Espoo 1976. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C3 – Lämmöneristys, määräykset 1975, Sisäasiainministeriö (RT SM-20108). Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C3 – Lämmöneristys, määräykset 1978, Sisäasiainministeriö.

Tietoja teollisuus-, liike- ja julkisten rakennusten kannasta vuonna 1974. VTT, Rakentamistalouden laboratorio, tiedonanto 40, Espoo 1976. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C3 – Lämmöneristys, määräykset 1975, Sisäasiainministeriö (RT SM-20108). Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C3 – Lämmöneristys, määräykset 1978, Sisäasiainministeriö.

E-luku Toimistorakennukset Käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset Terveyskeskukset Muut terveydenhuoltorakennukset Energiatehokkuusluokka Kokonaisenergiankulutus, E-luku (kWhE/m² vuosi) A E-luku ≤ 80 B 81 ≤ E-luku ≤ 120 C 121 ≤ E-luku ≤ 170 D 171 ≤ E-luku ≤ 200 E 201 ≤ E-luku ≤ 240 F 241 ≤ E-luku ≤ 300 G 301 ≤ E-luku 19 353/2016 Liikerakennukset Käyttötarkoitusluokka: Myymälähallit Liike

talot Kahden asunnon talot Muut erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot, joissa on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä 2 Asuinkerrostalot Luhtitalot Muut asuinkerrostalot 3 Toimistorakennukset Toimistorakennukset Terveyskeskukset Muut terveydenhuoltorakennukset 4 Liikerakennukset Myymälähallit Liike