17 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Kaikki julkaisut » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Koti ja asuminen » Selvitykset ja tutkimukset » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
Pyykin ja astioiden pesu voidaan ajastaa yön vähäisen sähkön käytön ajalle. Se vähentää energiayhtiön kustannuksia ja saattaa vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Nykyään kuluttajakin voi ostaa sähköä tuntitariffilla. Autolämmitysten ohjaus kellon ja ulkolämpötilan mukaan, sähköautojen lataus kello-ohjauksella halvan sähkön aikana.
Vesi, m3 Lämpö, MWh Sähkö, MWh Kulutus 6225 m3 420 MWh 36 MWh Kulutus 157 l/hlö/vrk 196 kWh/m2/a 3,0 kWh/rm3/a Vertailuarvo 129 l/hlö/vrk * 250 kWh/m2/a (RT 103003) 3-4 kWh/rm3/a (RT 103003) * Vedenkulutuksen vertailuarvona on vuonna 2020 julkaistun Motivan ja Työtehoseuran vedenkäyttötutkimuksen keskimääräinen vedenkulutus rivi- ja kerrostalokohteissa, joissa vedenkulutuksesta ei laskuteta
Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!
Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).
Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville tuotteille. Elintarvikehankinnoissa kilpailutusraja täyttyy hyvin herkästi. Esimerkiksi kunnan yhden koulun osalta elintarvikehankinnat ovat tyypillisesti yli 10 000 €/kk.
Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.