Uusiutuvan energian kuntakatselmus pohjustaa Espoon yleiskaava- ja strategiatyötä

Espoossa toteutettiin jo toistamiseen Motivan mallin mukainen uusiutuvan energian kuntakatselmus. Edellinen valmistui vuonna 2012, joten tarvittiin tuoretta tietoa uusiutuvan energian nykytilasta ja potentiaalista sekä energiajärjestelmästä kehittämistä varten. Keskeistä oli tarkastella asioita yhdessä kaupungin eri yksiköiden ja kumppaneiden kanssa.

”Katselmuksesta saatu näkymä Espoon energiajärjestelmän tulevaisuudesta on pohjana yleiskaavan energiasuunnittelussa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilan varaamista tulevalle energiainfrastruktuurille. Erityisesti sähköjärjestelmän ja kaukolämpötoiminnan kehityskulut nousivat katselmuksessa esiin tekijöinä, jotka huomioidaan tulevassa yleiskaavassa”, toteaa energiainsinööri Mika Huttunen Kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Katselmuksen tuottamat tulokset tukevat Espoon strategiatyötä, Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan toimeenpanoa ja konkretisoivat Espoon energiajärjestelmän nykytilaa sekä tarjoavat tiekartan toimenpiteiden tueksi kokoavan aineiston eri tuotantomuotojen potentiaalista. Kuntakatselmuksen visiotyöpaja tarjosi hyvän mahdollisuuden koota kaikki Espoon alueen toimijat yhteen pöytään tarkastelemaan tulevaisuutta ja luomaan visiota pitkälle tulevaisuuteen.

”Yhteistyötä tehdään jo paljon, mutta työpajassa nousi voimakas tarve säännöllisesti kokoontuvan keskustelufoorumin luomiselle, jotta niin kumppaneilla kuin kaupungin eri yksiköiden edustajilla olisi mahdollisuus keskustella ja luoda yhteistä näkymää Espoon energian tilanteeseen ja kehittämistarpeisiin”, kehittämispäällikkö Elina Wanne Kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta lisää.

Kaukolämpöä hiilineutraalisti

Espoossa päästötöntä energiaa on jo laajasti käytössä sekä kaupungin omissa että muissa kiinteistöissä. Esimerkiksi Espoon ja Fortumin strateginen yhteistyö on kasvattanut hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuutta merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosina syventynyt yhteistyö Espoon kaupungin, Fortumin ja Carunan välillä vastaa yhteiskunnan sähköistymisen haasteeseen.

Kaukolämpö on ollut historiallisesti Espoon suurin päästölähde, siksi energiasektorin suurimmat päästövähennystoimet on kohdistettu juuri kaukolämmöntuotantoon yhteistyössä Fortumin kanssa. Kaukolämmön tuotannon hiilineutraaliustiellä onkin edetty hyvin, ja kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa Espoon alueella päättyi etuajassa jo huhtikuussa 2024.

”Merkittävin vielä toteuttamisvaiheessa oleva ratkaisu on Fortumin ja Microsoftin yhteistyö datakeskusten hukkalämmön talteen ottamiseksi. Sillä voidaan kattaa noin 40 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella”, energian erityisasiantuntija Joni Mäkinen Kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta toteaa.

Espoo sähköistyy muuta Suomea nopeammin

Kaukolämmön ja liikenteen sähköistymisen ansiosta Espoo sähköistyy muuta Suomea nopeammin. Sen vuoksi sähköverkon kehittäminen Espoossa korostuu. Espoo kehittää alueensa sähköverkkoa strategisella yhteistyöllä jakeluverkkoyhtiö Carunan kanssa. Myös rakennuksiin integroidun aurinkosähkön tuotanto on kasvanut sekä yksityisissä että kaupungin omistamissa rakennuksissa. Kaupungin tavoitteena on kattaa vähintään 10 prosenttia uudiskohteiden energiankulutuksesta paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla.

Aurinkoenergian merkittävin potentiaali Espoon alueella on juuri kiinteistöihin integroiduissa ratkaisuissa, koska keskitetty aurinkoenergian tuotanto vaatisi laajoja maa-alueita. Kuntakatselmuksen karkean arvion mukaan hajautetun aurinkosähkön tuotantopotentiaali Espoossa on suuruusluokaltaan 570 GWh vuodessa.



”Espoon rakentamatta jäävästä alasta huomattavalla osalla on tärkeitä luonto- tai kulttuuriarvoja ja muita rakentamista rajoittavia tekijöitä, jotka pitää huomioida energiaratkaisuja suunniteltaessa”, Huttunen kertoo.

Biokaasua Ämmässuolta ja Blominmäeltä

Biokaasu on yksi keskeinen mahdollisuus Espoossa muiden uusiutuvien lähteiden ohessa. Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen Espoossa tapahtuu erityisesti HSY:n toimesta biojätteen käsittelyn yhteydessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa ja jäteveden puhdistamisen yhteydessä Blominmäen jätevedenpuhdistamolla. HSY kehittää biojätteen käsittelyä Ämmässuolla, minkä vuoksi kompostoitavan jätteen osuus vähenee tulevaisuudessa merkittävästi, kun yli 90 prosenttia jätteestä käsitellään biokaasulaitoksella.

Hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä

Espoo on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä tavoitetta kaupunki edistää uusia lähienergiantuotannon ratkaisuja ja on koonnut  hiilineutraaliustyötä varten Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan. Kuntakatselmus toimii mainiosti tässä viitekehyksessä. Se kokoaa yhteen tilastotietoa lähienergiantuotannon nykytilasta, tuo esille eri ratkaisujen potentiaalia, ja nostaa esille sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpide-ehdotuksia.

Espoossa on onnistuttu kääntämään ilmastopäästöt laskuun voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta. Espoon alueella tuotetut päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 30 prosenttia ja asukasta kohden jo 62 prosenttia. Suurimmat päästövähennykset on tehty energiantuotannossa.

”Ilmastotiekartan toteutumista seurataan ja juuri tällä hetkellä on työn alla toimeenpanon tarkennukset erityisesti energian, liikenteen ja rakentamisen teemoissa”, Wanne lisää.

Energiantuotannon lisäksi päästöjä syntyy erityisesti liikenteessä. Liikenteen päästöjä aiotaan vähentää siirtymällä kestäviin kulkumuotoihin ja sähköautoihin. Toistaiseksi liikenteen päästövähennykset etenevät tavoiteuran mukaisesti.

Hiilensidontaa ja kompensointia

Tiekartan mukaan Espoossa pyritään vähentämään kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan hiilensidonnalla tai muilla kompensaatiotoimilla. Suurimmat hiilivarastot ja -nielut ovat metsien maaperässä sekä kasvillisuudessa. Luotettava tieto hiilinielujen määrästä ja kehityksestä tarkentuu jatkuvasti ja Espoo on aktiivisesti mukana kehitystyössä.

Vuonna 2019 hiilen sitoutuminen kasvillisuuteen ja maaperään vastasi noin 21 prosenttia Espoon ilmastopäästöistä. Hiilinieluja tarkastellaan maankäytön suunnittelussa osana maankäytön ilmastovaikutuksia. Espoon alueen hiilinielujen säilyttäminen ennallaan on vaikeaa kaupungin kasvun vuoksi. Hiilinielujen turvaamiseksi kaupungin kasvua ohjataan pääasiassa jo rakennetuille alueille, erityisesti keskustoihin, sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Teknisiä hiilinieluja, kuten hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, voidaan hyödyntää luonnollisten hiilinielujen täydentämiseksi.

Teksti: Sirpa Mustonen

Palaa otsikoihin