A-Ö Hakemisto

Tällä viikolla vietettävän Hävikkiviikon päätteeksi Helsingin Teurastamolla lauantaina järjestettävät Ruokahävikki- ja kiertotalousfestarit tarjoavat ruokaelämyksiä, ideoita ja mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Ruoka-alan ammattilaisten, muotoilijoiden ja festivaalikävijöiden avulla käytöstä poistetut materiaalit ja raaka-aineet saavat uuden elämän ja käyttötarkoituksen.

Joensuu, Hyvinkää ja Riihimäki hyväksyttiin 28. marraskuuta pidetyssä Fisu-neuvottelukunnan kokouksessa mukaan Fisu (Finnish Sustainable Communities) -verkostoon, jossa kunnat kulkevat kohti hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Asukastapahtuma tänään Vantaalla – tarjolla käytännön vinkkejä arjen kiertotalouteen
Suomalaiset vuokra-asujat suhtautuvat vastuullisesti kotiensa ylläpitoon ja haluavat pitää asunnoistaan hyvää huolta. Veden ja energian säästöön liittyvissä ylläpitotoimissa tietoisuutta pitäisi kuitenkin edelleen lisätä, sillä lähes 40 % ei tiedä, mitkä veden ja energian säästöön liittyvät asiat ovat heidän vastuullaan. Yleisimmin apua kysytään huoltoyhtiöstä tai sukulaisilta ja ystäviltä.

Suomessa muodostuu vuosittain miljoonia tonneja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja. Paremmalla maamassojen hallinnalla ja hyötykäytöllä on esimerkiksi Helsingissä saavutettu 5–10 miljoonan euron vuosisäästöt. Jos vastaava toiminta laajennettaisiin kaikkiin Suomen kuntiin, tarjolla olisi kymmenien miljoonien vuosisäästöt.

Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Useiden kuntien ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden vieminen käytäntöön on vaikeaa. Motiva Oy kehittää parhaillaan kuntien ilmastojohtamisen mallia, jolla halutaan vauhdittaa käytännön työtä ilmaston hyväksi kunnissa.

Reilu kiertotalous kunnissa -hanke selvittää sosiaalisen kestävyyden ja kiertotalouden yhtymäkohtia ja nostaa esiin vaikuttavia esimerkkejä ja kehityskohteita suomalaisista kunnista.

Hallituksen tavoitteena on, että yksityistä rahoitusta suunnataan tulevaisuudessa entistä enemmän kestävän kehityksen mukaisiin investointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on tunnistaa kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja rahoituksen haasteet suomalaisille yrityksille.

Vapaaehtoisen Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen (2020–2027) tavoitteena on ensisijaisesti vähentää rakentamisen kalvomuovien ja suojauksiin käytettävien kalvomuovien kulutusta, lisätä näiden muovilajien erilliskeräystä rakennushankkeissa, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjuissa sekä tehostaa kalvomuovien kierrätystä ja kierrätysmuovien käyttöä rakentamisessa. Rakentamisen muovit green deal -sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2020.

Mitä ovat digitaaliset alustaekosysteemit ja miten niillä saadaan vauhtia kiertotalousliiketoimintaan? Millaisia mahdollisuuksia digitaaliset alustat tarjoavat Suomelle, ja mitä läpimurto kansainvälisen alustaratkaisun kehittämiseksi vaatii?

Materiaalitoria käytetään jo aktiivisesti jätehuoltopalvelun tarjoajien etsintään ja alusta toimii palveluiden kilpailuttamisen apuna. Vielä enemmän säästöjä tai parhaimmassa tapauksessa jopa tuloa on luvassa silloin, kun palvelun kautta löytyy materiaalille hyötykäyttäjä.

Ympäristöministeriön valmistelema ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin tammikuun puolivälissä. Ohjelmaehdotus listaa toimet, joilla Suomesta tehdään kiertotalouden mallimaa ja edelläkävijä. Toteutuessaan ohjelma tuo rahoitusta moniin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Myös teollisten symbioosien FISS-toiminta halutaan turvata ja laajentaa sitä uusille alueille.

Luontokato uhkaa lukuisten lajien ohella myös ihmiskuntaa ja taloutta. Haitallisen kehityskulun pysäyttämiseksi tuotanto- ja kulutustavat tulee ohjata vahvemmin kohti kiertotaloutta. Ratkaisut siihen ovat olemassa, mutta niiden vieminen käytäntöön edellyttää, että kunnat ja kaupungit toimivat ratkaisujen suunnannäyttäjinä.

Materiaalitori tarjoaa uuden elämän yritysten ylijäämämateriaaleille, olivatpa ne sitten poistotekstiileitä, rakennusjätteitä tai muovia. Palvelun tavoitteena on vauhdittaa yritysten kiertotaloutta.

Suomessa syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä vuodessa. Rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvan jätteen hyödyntämisaste halutaan nostaa 50 prosentista vähintään 70 prosenttiin. EU:n jätedirektiivin mukaisesti tavoite olisi pitänyt saavuttaa jo 2020 loppuun mennessä. Helsingin kaupungin ja Motiva Services Oy:n kokeiluhankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vauhdittaa rakennusjätteiden hyötykäyttöä.

Rakentamisen kiertotalous etenee monella rintamalla, mutta muovien kierrätys ei ole vielä rakentamisen arvoketjussa arkipäivää. Tiedon lisäämiseksi ja muovien kierrätyksen edistämiseksi Motiva on tuottanut ympäristöministeriön rahoittamana Rakentamisen muovit -verkkokoulutuksen, joka on suunnattu rakennusalalle ja koko toimitusketjun käyttöön. Koulutus on osa Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen toimeenpanoa.

Keväällä 2022 perustetun kiertotalouden osaamisverkoston tavoitteena on tukea kuntien, yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan kehittämisessä. Se toimii osaamisen ja tiedon solmukohtana, joka yhdistää ratkaisuja etsivät toimijat ja niiden tarjoajat.

Motiva kartoitti alkuvuodesta Väyläviraston ja ympäristöministeriön toimeksiannosta väylä- ja infrarakentamisen hankinnoissa käytettyjä kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä edistäviä hankintakriteereitä.

Jo 17 organisaatiota on liittynyt mukaan vapaaehtoiseen Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen, jonka ympäristöministeriö ja rakentamisen arvoketjussa toimivat yhdistykset allekirjoittivat joulukuussa 2020.

Kiertotalouden osaamisverkoston perustaminen on yksi kiertotalouden strategisessa ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä. Verkoston rakentaminen alkoi maaliskuussa 2022 ja sen uudeksi nimeksi valittiin Kiertotalous-Suomi. Lanseeraustilaisuus on syyskuussa Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Materiaalikatselmus Pilkington Automotive Finland Oy:n tehtaalla vahvisti johdon suunnitelmia, teki näkyväksi hävikkivirran ja antoi uusia investointi-ideoita. Materiaalikatselmoitu tuotantoprosessi on etu asiakaskunnan tiukentuviin vastuullisuusvaatimuksiin.

Pirkanmaan seudulla on halua kehittää uusia toimintamalleja kiertotalouden edistämiseen. Kiertotalous on myös yksi Pirkanmaan älykkään erikoistumisen strategian painopisteistä. Motiva Services Oy:n kokeiluprojektissa kehitettiin Pirkanmaan toimijoiden tarpeisiin datan hyödyntämiseen perustuvia toimintamalleja ja työkalujen prototyyppejä, joilla voidaan edistää uusiomateriaalien, kuten tuhkan hyötykäyttöä infrarakentamisessa erityisesti suunnittelijoiden ja hankkeiden tilaajien näkökulmasta.

Kiertotalouden osaamisverkostoa on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa huhtikuusta 2022 alkaen. Kiertotalous-Suomen verkkopalvelu aukeaa syyskuun lopussa ja virallinen lanseeraustilaisuus pidetään keskustakirjasto Oodissa 27.9.2022. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa.

Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Kiertotalous-Suomea on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2022 asti. Lanseeraustilaisuudessa 27.9. esiteltiin kiertotalouskatsaus, verkkopalvelu ja osaamisverkoston tarjoamat palveluaihiot.

Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Tarvitsemme eri toimijoiden kohtaamisia, joissa on mahdollista jakaa tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä. Tätä tarkoitusta varten Kiertotalous-Suomi järjestää maalis- ja huhtikuussa 2023 KiSun kiertotalouskahvit- ja Rakentamisen ratkaisurallit -tilaisuuksia.

Taloudellinen niukkuus, hupenevat luonnonvarat, ilmastonmuutos ja globaaleihin tuotantoketjuihin liittyvät haasteet ovat olleet esillä viime aikoina. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kaikkiin näihin haasteisiin. Tehtävää on paljon, sillä Suomi on kiertotaloudessa korkeintaan eurooppalaista keskikastia.

Rakentamisen muovit green deal -sopimus on konkreettinen toimi kohti Suomen hiilineutraalius- ja kiertotaloustavoitteita. Myös kuntia kannustetaan sitoutumaan sopimukseen ja hyödyntämään sitä työkaluna omien kestävyystavoitteidensa saavuttamisessa.

Vähemmän hävikkiä, lisää materiaalitehokkuutta ja kustannussäästöjä yrityksille. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen toinen kausi (2022–2026) käynnistyi lupaavasti ja ensimmäinen vuosi toi mukanaan kestävää kehitystä edistäviä tuloksia. Sitoumuksessa ovat mukana Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Uusi EU:n kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetus (ESPR) on hyväksytty korvamaan nykyinen vuonna 2009 annettu ekosuunnitteludirektiivi. Asetuksella laajennetaan ekosuunnitteluvaatimusten soveltamisalaa lähes kaikkiin EU:n markkinoille tuleviin tuotteisiin. Vaatimukset koskevat myös EU:n ulkopuolella valmistettuja tuotteita, jotka tulevat EU:n markkinoille.

”Circular Monday” eli Kiertotalousmaanantai on vastuullisen kuluttamisen ja kiertotalouden merkkipäivä, jota vietetään marraskuun kolmantena maanantaina – juuri ennen kulutusjuhlan hurmioon vievää ”Mustaa perjantaita” (Black Friday). Päivän tarkoituksena on kannustaa kestäviin valintoihin, kuten kierrättämiseen, korjaamiseen, lainaamiseen ja käytettyjen tuotteiden ostamiseen, kulutushysteriaan sortumisen sijaan.