Siirry sisältöön

Aurinkolämpösanasto

  • Absorbaattori: Absorbaattori on pinta, joka absorboi eli imee auringonsäteilyn ja lämpenee. Absorbaattorin tulee olla materiaaliltaan hyvä lämmönjohde, jotta lämpö siirtyisi tehokkaasti mustasta pinnasta lämmönsiirtonesteen virtauskanaviin.
  • Aurinkoenergia: Auringosta peräisin olevaa energiaa, joka tulee maapallolle säteilynä eri aallonpituuksilla, pääasiassa näkyvänä valona, ultraviolettisäteilynä, infrapunasäteilynä ja lämpösäteilynä. Maapallolla aurinkoenergia muuttuu säteilystä muiksi energiamuodoiksi, kuten tuuleksi, aalloiksi, maa- ja vesistölämmöksi sekä biomassaksi.
  • Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen: Auringon lämpösäteilyn käyttämistä energiankulutuksen pienentämiseen ilman teknisiä järjestelmiä.
  • Aurinkokenno: Laite, joka muuttaa auringonsäteilyä sähköksi (tasavirraksi) valosähköisen ilmiön avulla.
  • Aurinkolämpö: Auringonsäteilystä jollakin tekniikalla tuotettu lämpö. Tavallisimmat tekniikat Suomessa ovat tasokeräimet (Flat-Plate Collectors) ja tyhjiöputkikeräimet (Vacuum Tube Collectors tai Evacuated Tube Collectors).
  • Aurinkolämpökeräin: Aurinkokeräimen tehtävänä on ottaa talteen auringon säteilyenergiaa ja muuttaa se lämmöksi. Keräimestä lämpö siirretään eteenpäin lämmönsiirtoaineen avulla.
  • Aurinkopaneeli: Useista sarjaan ja rinnan kytketyistä aurinkokennoista koostuva sähköntuotantolaite, johon kuuluu kennojen lisäksi kehikko, taustatuki, johdotukset, kytkentärasia ja pintalasi.
  • Aurinkosähkö: Auringonsäteilystä jollakin tekniikalla tuotettu sähkö. Tavallisimmin käytetty tekniikka on aurinkokennot (valosähköinen ilmiö, Photovoltaic eli PV). Muita tekniikoita ovat keskittävät aurinkovoimalaitokset (Concentrating Solar Power eli CSP) ja keskittävät aurinkokennot (Concentrating Photovoltaics eli CPV).
  • Energiavaraaja: Vesivaraaja, jonka luonne on säilyttää vesimassan lämpöenergia mahdollisimman korkeana. Koska aurinkolämpöä saadaan tuotettua kesälläkin vain osan aikaa vuorokaudesta ja pilvisyyskin heikentää aurinkolämmön tuotantoa, lämpöenergiaa varataan yleensä vuorokauden ajanjaksolle. Energiavaraajat ovat tilavuudeltaan usein suurempia kuin jatkuvassa latauskäytössä olevat varaajat.
  • Faasimuutos: Faasimuutoksella tarkoitetaan muutosta kiinteän, nesteen ja kaasumaisen olomuodon välillä.
  • Hajasäteily: Taivaalta tuleva auringonsäteily, joka tulee muusta suunnasta kuin suoraan auringosta (se on pilvistä, ilman epäpuhtauksista ja muusta vastaavasta sironnutta säteilyä). Suomessa noin 40–50 prosenttia kokonaissäteilystä on hajasäteilyä.
  • Heijastunut säteily: Maanpinnasta, vesistöjen pinnasta, rakennuksista ja muista vastaavista kiinteistä kohteista heijastunut säteily.
  • Huipunkäyttöaika: Energiatekniikassa käytetty laskennallinen vertailuluku, jolla tarkoitetaan sitä tuntimäärää, jona aikana vuoden tuotanto olisi tuotettu voimalan nimellisteholla (enimmäisteholla).
  • Hyötysuhde: Teknisestä laitteesta hyödyksi saatavan energiamäärän suhde tekniseen laitteeseen sisään menevään energiamäärään, esimerkiksi aurinkopaneeleilla paneeleista ulos saatavan sähköenergiamäärän suhde paneeleille lankeavan auringon säteilyenergian määrään.
  • Höyrystin: Höyrystin on lämmönsiirrin, jossa kuumennettava neste muutetaan kaasumaiseen olomuotoon.
  • Kompressori: Kompressori on mekaaninen laite, jolla höyryn/kaasun painetta lisätään höyryn/kaasun tilavuutta pienentämällä. Puristusprosessi vaatii aina työn tekemistä ja prosessissa kaasu lämpenee.
  • Kokonaissäteily: Suora säteily + hajasäteily + heijastunut säteily = kokonaissäteily.
  • Konvektio: Konvektio on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana. Se johtuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harvempi aine kohoaa ylöspäin ja tiheämpi, viilentynyt aine laskeutuu alaspäin. Konvektio on johtumisen ja säteilyn ohella yksi kolmesta yleisimmästä lämmönsiirtotavasta.
  • Käyttövesivaraaja: Käyttövesivaraaja varmistaa nopean ja helpon tavan saada kuumaa vettä. Varaajan koko on alle 500 l.
  • Lauhdutin: Lauhdutin on lämmönsiirrin, jossa virtaava höyry tai kaasu lauhdutetaan nesteeksi siirtämällä lämpöenergiaa fluidista toiseen virtaavaan aineeseen tai ympäristöön.
  • Lämmitysvesivaraaja: Varaaja, jota käytetään tilojen lämmitykseen vesikiertoisen lämmitysverkon avulla.
  • Paisuntaventtiili: Paisuntaventtiili alentaa kylmäaineen paineen, jolloin se jäähtyy nopeasti. Sen tehtävä on myös säännöstellä kylmäaineen virtausta mahdollisimman tarkasti kylmäpiirissä.
  • Primäärienergia: Primäärienergia on jalostamatonta luonnon energiaa mitattuna siinä muodossa kuin se on ennen muunnosprosessia.
  • Suora säteily: Suoraan auringosta tuleva säteily (ei ole muuttanut suuntaansa matkalla auringosta tarkastelupisteeseen).
  • Viskositeetti: Viskositeetti on suure, jolla kuvataan nesteen tai kaasun kykyä vastustaa virtausta, esimerkiksi vedellä on pieni viskositeetti ja öljyllä korkea.



Sivua päivitetty viimeksi 31.1.2024