Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi

Suunnittelua kannustetaan siihen suuntaan, että ensin tulisivat käyttöön pitkävaikutteiset passiiviset lämmitys- ja jäähdytysenergian säästöön liittyvät toimenpiteet.

Jatkossa Muulin avulla tullaan tutkimaan yhä enemmän energiavirtojen optimimaalista hallintaa, missä matkustamon lämmitys ja jäähdytys muodostaa oleellisen osan. Myös akuston pitäminen optimaalisessa lämpötilassa on välttämätöntä energiatehokkuuden ja akun eliniän kannalta.

Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. Rakennuksen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden (mm. puhaltimet ja pumput), kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä.

Esim. ilmastointi, valaistus, lämmitys, jäähdytys, kuljetus, prosessit, tuotantolinja. 2.4 energiankulutus Kulutetun energian määrä. 2.5 energiatehokkuusjärjestelmä Osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiorakenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyttöön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa

Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.

Tarkasteltavat osajärjestelmät olivat: tilojen lämmitykset (lattialämmitys) käyttöveden lämmitys, varaajakytkennät.

Mustolan ja Pelkolantien lämpölaitosten lämpöverkot (Lappeenrannan energia 2018d) 3.5 Kiinteistöjen lämmitys 3.5.1 Rakennuskanta Lappeenrannan alueen kiinteistöjen päälämmitystapa kiinteistöjen lukumäärän mukaan vuonna 2016 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa esitetyissä luvuissa ei ole mukana vapaa-ajan asunnot, joissa osassa voi olla lämmitys.

Lisäksi sähköbusseissa on sekä bussin sisätilan lämmitys että akkujen lämmitys. Sähköbussissa on kalustovalmistajasta riippuen ilmalämpöpumpulla tai biodieselillä toimiva sisätilan lämmitys. Lisäksi sähköbusseista on tarpeen vaatiessa dieselkäyttöinen matkustamotilan lisälämmitin.