Tavallista lämpimämpien syys- ja kevätkuukausien käsittely Yleinen normituksessa havaittu epäkohta on se, että tavallista lämpimimpien syys- ja toukokuiden osalta mitattu lämmönkulutus moninkertaistuu normituksen yhteydessä johtuen siitä, että ko. kuukauden toteutunut lämmitystarveluku on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin pidemmältä ajanjaksolta määräytyvä ”normaalivuoden” lämmitystarveluku

Kiinteistöjen lämmönkulutus: yhtiön / liiketoimintayksikön kiinteistöjen ei-tuotannollinen lämmön kokonaiskulutus. Kiinteistöjen rakennustilavuus: Yhtiön / liiketoimintayksikön ns. kaukolämmitettävien, ei-tuotannollisten tilojen kokonaisrakennustilavuus. Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

. • Samaan aikaan lämmönkulutus Suomessa on suurinta talvikuukausina ja pienintä kesäkuukausina. Building on Innovation 16.11.2021 6. Kauppakeskusten hukkalämpöpotentiaali • • • • Suomessa on 112 kauppakeskusta, joissa hukkalämpöä syntyy erillispoistoilmanvaihdosta, kaupan kylmälauhde-energiasta ja kauppakeskuksen sisäilman jäähdytysenergiasta.

Esimerkiksi normitettu lämmönkulutus voi antaa liian korkean kulutuksen jonkin kuukauden ajalta. Kulutukset tarkastetaan ensisijaisesti energiayhtiöltä saatavien kulutuslukemien perusteella sekä lisäksi xxx Oy:n XXX-raportoinnin kautta.

Suositeltavat sisälämpö�lat: Oleskelu�lat 20–21 °C Makuuhuoneet 18–20 °C Kylpyhuoneet 22–23 °C Tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C Lämpimät varastot 12 °C Autotalli (vähintään 5 °C Lämmönkulutus kWh Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 huh� touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Sähkönkulutuksen äkillinen lisääntyminen voi olla merkki laiterikosta

Kirkkotie 17 on vuonna 1996 valmistunut 1-rappuinen kerrostalo, jonka normitettu lämmönkulutus on 257 MWh. Kohteessa on 24 huoneistoa ja yksi keskitetyn ilmanvaihdon poistopuhallin. Laitetoimittajan tarjouksen mukaan poistoilmalämpöpumpun investointi kohteeseen on kokonaisuudessaan noin 71 000 €.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20958 kWh/a ja kokonaisenergiankulutus pienenee noin 11 kWhE/(m2 a). Taulukko 32.

Pää‐ tettiin investoida mittalaitteisiin sähkökulutuksen osalta ja lämmönkulutus taselaskea olemassa  olevien lämpötila‐ ja venttiilitietojen perusteella.   Energiatehokkuusryhmä  sai  tämän  mittausprojektin  jälkeen  liikkeelle  useita  odottaneita  energiatehokkuustoimenpiteitä, koska toimenpiteet pystyttiin osoittamaan kannattaviksi mitta‐ ustiedon perusteella. 

Lasketaan rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmönkulutus ilmalämpöpumppukäytöllä (QILP). 5.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20771 kWh/a ja E-luku pienenee noin 8 kWhE/(m2 a). Rakennus säilyy edelleen energiatehokkuusluokassa D. Taulukko 32.