Kesäaikana, kun aurinkolämmön tuotto on selvästi suurempi kuin lämmönkulutus koulussa, ylijäämälämpö syötetään aluelämpöverkkoon. Tarkempaa tietoa koulun aurinkolämpöjärjestelmästä: Aurinkolämpöjärjestelmä Alanurmon koulussa (pdf) (401.5 KB)

Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Lämmönkulutuksen toteutuneen tiedon lisäksi pitäisi esittää niin sanottu normitettu eli lämpötilakorjattu lämmönkulutus, joka tekee mahdolliseksi eri lämmityskausien kulutusten vertaamisen keskenään, muistuttaa asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.

Miten käyttöveden sisältämän lämmönkulutus lasketaan? Yksinkertaistetusti lämmönkulutus lasketaan kulutetun vesimäärän sekä rakennukseen sisään tulevan kylmän veden ja huoneiston vesikalusteesta tulevan lämpimän veden lämpötilaeron perusteella. Kuka toimittaa tiedon vedenkulutuksesta asukkaalle silloin, kun huoneiston asukas on vuokralainen?

Kiinteistö (korjaa nimet) Lämmitysmuoto Lämmönkulutus: 2006 MWh 2007 MWh 2008 MWh 2009 MWh 2010 MWh Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä, MWh Vedenkulutus (kylmä vesi) Kiinteistö (korjaa nimet) 2006 m 3 /v 2007 m 3 /v 2008 m 3 /v 2009 m 3 /v 2010 m 3 /v Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä 1 2 14.12.2010/Motiva Oy

Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy. Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten.

Kokonaisuutena asuinkerrostalojen lämmönkulutus vuonna 2000 oli 14,2 TWh/a ja kiinteistösähkönkulutus 1,1 TWh/a. Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.