Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Koulun oppilasmäärän kasvun ansiosta koulua laajennettiin myös 1997. 42 Honkolan koulu lämmitys oli öljyllä ja koulun lämmitys on 320 MWh vuodessa. Honkolan koulu on öljylämmityksellä edelleen vuonna 2018. Honkolan koulun lämmityksestä on tällä hetkellä pyydetty tarjouspyynnöt ja uusi lämmitysjärjestelmä päätetään, kun tarjoukset tulevat.

Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudelle pientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.

Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä

Öljysäiliö, muovi 40…50 Öljysäiliö, teräs 20…40 Öljypol�n, POK 15 1 a, kun ikä 20 a 1 a, kun ikä 20 a 1 a, kun ikä 20 a 1 Öljyka�la 30…40 1 kk Kaasuka�la 30…40 1 kk Lämmönsiirrin MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 20 1 Puhdistus ja säätö tarvitaessa Puhdistus ja säätö tarvitaessa Käytöönotovuosi Laite tai järjestelmä Lämmitys Puupoltoaineka�la Savupiippu Sähköka�la/-lämminvesivaraaja

Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Lisätietoja erityiskriteereistä sekä linkki hakujärjestelmään: Ilmasto- ja ympäristölaina | Finnvera (finnvera.fi) 12-2023 Sustainability Guarantee -lainatakaus (InvestEU) Pankit MIHIN: Investointeihin, joilla edistetään rakennusten energiatehokkuutta sekä kestäviä lämmitys- ja liikkumisvalintoja KENELLE: Takaus tarkoitettu pk-yrityksille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille •

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi