Kuva 2 Esimerkki raaka-aineiden kuljetusten energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen esittämisestä tuotteittain 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1000 800 600 MJ / tonni 400 CO2 kg / tonni 200 0 Raaka-aine 1Raaka-aine 2Raaka-aine 3 2.3.5 Kuljetuskaluston tekniset ominaisuudet Energiankäytössä kuvataan kuljetuskaluston, esim. autokaluston keskeiset energiankulutukseen ja päästökuormitukseen

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä käyttää teollisuus 48 %. Energianlähteiden käytössä osansa ottavat myös rakennusten lämmitys (32 %) ja tieliikenne (17 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä.

tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä

Paikallisten energialähteiden osuus koko energiankäytöstä on 82%, kun se oli 81 % vuonna 2014. Vuonna 2019 paikallisten polttoaineiden osuus asettunee luokkaan 90 % uuden biotuotetehtaan johdosta. 27 Kuva 13.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Lappeenrannan maantieteellisen alueen päästötaseeseen ja energiankäyttöön.

Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää kiinteistöjen olosuhteita (esim. hiilidioksidi, kosteus, paine-ero jne). Edellä mainitut hinnat ja takaisinmaksuaika tarkistetaan sopimuksen jälkeisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta.