D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.

Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella eli E-luvulla kuvataan rakennuksen energiankäytön vaikutuksia ympäristöön ja luonnonvaroihin. E-luvun yksikkö on kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa (kWhE/(m2 vuosi)).

Lisätietoja www.ymparisto.fi 8 Energiankäytön seuraaminen ja käytön tehostaminen onnistuu, jos sähköenergian- ja vedenkulutuksesta saadaan riittävän yksityiskohtaista ja oikein kohdennettua tietoa.

Saatavissa: https://iea.blob.core.windows.net/assets/c3086240-732b-4f6a-89d7db01be018f5e/GlobalEnergyReviewCO2Emissionsin2021.pdf 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö 2020. [Verkkojulkaisu]. 2021. [Viitattu: 28.9.2022]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/tene/2020/tene_2020_2021-11-01_tie_001_fi.html 3 Fortum Oy. Mikä ihmeen energiamurros?

Lisäksi osassa paineenvähennysasemista tarvittava lämpö tuotetaan muilla tavoilla, joten paineenvähennysasemien energiankäyttö on yhteensä 0,15 % siirretystä kaasumäärästä. Tilastokeskuksen energiatilastoissa vuosien 2016– 2020 keskiarvo kompressoriasemien kaasunkäytöstä on 0,11 %, mutta paineenvähennysasemien energiankäyttöä ei ole raportoitu.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Kertoimissa pyritään huomioimaan uusiutuvan energiankäytön edistäminen sekä energiatuotannon yleinen tehokkuus, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Energiatodistusasetuksen liitteessä 2 on esitetty kaikki rakennustyyppikohtaiset E-luvun luokitteluasteikot A–G. Taulukossa 1 on esitetty esimerkkinä kerrostalojen luokitteluasteikko.