Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Lappeenrannan maantieteellisen alueen päästötaseeseen ja energiankäyttöön.

Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää kiinteistöjen olosuhteita (esim. hiilidioksidi, kosteus, paine-ero jne). Edellä mainitut hinnat ja takaisinmaksuaika tarkistetaan sopimuksen jälkeisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta.

Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.

Toimijalla on oikeus olla yhteydessä tilaajan järjestämään kiinteistönhoitoyritykseen selvittäessään kohteiden käyttöä pyrkiessään ohjaamaan energiankäyttöä. Puitesopimuksessa on edellytetty, että energiansäästö toteutetaan olosuhteita heikentämättä. Viivästyssak ko Viivästyssakot sovitaan kohteittain, määritelty puitesopimusohjelmassa.

Yhteenveto energiankäytön nykytilanteesta (vuosi 2017) ja tilanteesta toimenpiteiden jälkeen.

Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.

Liikenteen energiankäyttö on vuodelta 2017.

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.