Sähkölämmitäjän sähkönkulutus vaihtelee talvi- ja kesäkuukausien välillä suures�. Sähkönkulutus kWh Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 huh� touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Vedenkulutuksessa on suuria eroja ko�talouksien välillä.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus Ilmanvaihdon venttiilien talviasetukset Ilmanvaihtokoneen talviasetukset ja suodattimien vaihto Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus Ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön puhdistus Ulkovalaistuksen kunnon tarkastus Kesällä kylmälaitteiden sähkönkulutus on suurimmillaan.

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.

Taulukossa 1 esitetään tarkasteluvuoden kaukojäähdytyksen mitattu kulutus tai jäähdytyskoneistojen mitattu sähkönkulutus. Mikäli jäähdytyskoneistojen sähkönkulutusta ei ole mitattu, tulee se arvioida erillisiin kerta- tai seurantamittauksiin tai laskelmiin perustuen.

Näiden perusteella voidaan todeta, että maltillisen skenaarion mukaan sähkönkulutus ei juurikaan nouse, kun taas Ilmasto neutraali kasvuskenaariossa sähkönkulutus nousee yli kolminkertaiseksi. (19) 21 Taulukko 4.1 Sähkönkulutuksen skenaariot, Fingrid – Verkkovision skenaarioluonnokset. (19) Skenaario Sähköä Vientiin Vuosi 2018 2035 2045 Sähkönkulutus, TWh 42 45 45 Ilmastoneutraali kasvu

Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2016 Kiinteistötyyppi Sähkönkulutus [MWh] Kiinteistöjen sähkönkulutus (myös lämmitys) 36 066 Katu- ja muu ulkovalaistus 7 500 Liikennevalot 310 Jätevesipumppaamot ja laitokset 2 285 Käyttöveden tuotanto 3 403 Yhteensä 49 564 3.4 Lämmöntuotanto Lappeenrannan Energian keskustaajaman alueella on yksi suuri kaukolämpöverkko, jonka alueella on