................................... 11 2.1 Kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin ................. 12 2.2 Teollisuusalueet ............................................................................................................. 13 2.3 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa ......................................................... 14 2.4 Energiankäytön

Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella eli E-luvulla kuvataan rakennuksen energiankäytön vaikutuksia ympäristöön ja luonnonvaroihin. E-luvun yksikkö on kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa (kWhE/(m2 vuosi)).

Teollisuuslaitoksen sisäinen energiankäytön optimointi esim. pinch-analyysin avulla saattaa tuoda joitakin tehostamismahdollisuuksia. Tekniikan kehittyminen esim. lämpöpumpuissa ja ORC-tekniikassa on viime vuosina aikaansaanut lukuisia ylijäämälämmön hyödyntämistoteutuksia. Merkittävimpiä näistä ovat mm.

Lisätietoja www.ymparisto.fi 8 Energiankäytön seuraaminen ja käytön tehostaminen onnistuu, jos sähköenergian- ja vedenkulutuksesta saadaan riittävän yksityiskohtaista ja oikein kohdennettua tietoa.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Kertoimissa pyritään huomioimaan uusiutuvan energiankäytön edistäminen sekä energiatuotannon yleinen tehokkuus, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Energiatodistusasetuksen liitteessä 2 on esitetty kaikki rakennustyyppikohtaiset E-luvun luokitteluasteikot A–G. Taulukossa 1 on esitetty esimerkkinä kerrostalojen luokitteluasteikko.

Tuomaala, Pekka: Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. Esitysaineisto, Julkisivuyhdistyksen tilaisuus 25.11.2008. http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari2/images/stories/File/energiaseminaari08/Tuomaala.pdf (viitattu 3.4.2017).