D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.

Projektin yhteydessä on tehty vuonna 2010 syksyllä yksityiskohtainen höyry- ja lauhdejärjestelmän energiankäytön tehostamisselvitys yhdellä paperitehtaalla.

Omilla käyttötottumuksilla voidaan vaikuttaa energiankäyttöön huomattavasti. 22 Lämpötilaseurantamittaukset Liite 5 A 10 ulkolämpötila C B 17 B 25 A13 A3 ulkoilma 5.3.02 0:00 4.3.02 0:00 3.3.02 0:00 2.3.02 0:00 1.3.02 0:00 28.2.02 0:00 27.2.02 0:00 26.2.02 0:00 25.2.02 0:00 24.2.02 0:00 15 13 11 9 7 5 3 1 -1 -3 -5 23.2.02 0:00 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 22.2.02 0:00 huonelämpötilat

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto 11 Pientalon energiankäytön kehitys Suomessa (kWh/asuin-m2 vuodessa).

Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella eli E-luvulla kuvataan rakennuksen energiankäytön vaikutuksia ympäristöön ja luonnonvaroihin. E-luvun yksikkö on kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa (kWhE/(m2 vuosi)).

Tavoitteena oli tarkastella rakennusten energiatehokkuusdirektiivin lähes nollaenergiatalon merkitystä rakennusten energiankäytön ja uusiutuvan energian mitoituksen ja tuotannon kannalta. Tehdyn selvityksen perusteella Pitkämäen lämpöhuollon tulisi perustua joko maalämpöön tai kaukolämpöön.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Pumppauksen energiankäytön laskemiseksi on tunnettava laskentajakson keskimääräinen verkoston painehäviö, virtaama ja pumpun/puhaltimen hyötysuhde.

Kertoimissa pyritään huomioimaan uusiutuvan energiankäytön edistäminen sekä energiatuotannon yleinen tehokkuus, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Energiatodistusasetuksen liitteessä 2 on esitetty kaikki rakennustyyppikohtaiset E-luvun luokitteluasteikot A–G. Taulukossa 1 on esitetty esimerkkinä kerrostalojen luokitteluasteikko.