Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Energian käytön tehokkuuden kannalta lämmitys kannattaa siirtää mahdollisimman paljon varsinaisille huonetilojen lämmittimille, jotka ovat tarkkasäätöisempiä ja hyödyntävät ilmaislämmöt ja sisäiset lämpökuormat paremmin kuin ilmanvaihtokone. Tällöin tuloilman jälkilämmityksen asetusarvo kannattaa säätää mahdollisimman alhaiseksi viihtyvyyden kärsimättä.

Jos käyttötarkoitusluokan 2 mukaisen rakennuksen asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, asuinhuoneiston tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta voidaan laskea kohdistuvan 35 prosenttia märkätilojen lattialämmitykselle ja 65 prosenttia asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle ellei märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuutta tilojen nettotarpeesta

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Suunnittelua kannustetaan siihen suuntaan, että ensin tulisivat käyttöön pitkävaikutteiset passiiviset lämmitys- ja jäähdytysenergian säästöön liittyvät toimenpiteet.

Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. Rakennuksen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden (mm. puhaltimet ja pumput), kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä.

Mustolan ja Pelkolantien lämpölaitosten lämpöverkot (Lappeenrannan energia 2018d) 3.5 Kiinteistöjen lämmitys 3.5.1 Rakennuskanta Lappeenrannan alueen kiinteistöjen päälämmitystapa kiinteistöjen lukumäärän mukaan vuonna 2016 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa esitetyissä luvuissa ei ole mukana vapaa-ajan asunnot, joissa osassa voi olla lämmitys.

Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden (mm. puhaltimet ja pumput), kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä.

Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden, lämmitysaineen ja –tavan mukaan 31.12.2004- [URL] http://www.aluesarjat.fi/ Bergman, 2017. Kilpilahden nettosähkönkulutus vuonna 2015. [Email] Energiateollisuus, 2016a. Sähkönkäyttö kunnittain 2007-2015.

Lämmin käyttövesi: Laskennassa käytettävä lämpimän käyttöveden ominaiskulutus ja sitä vastaava lämmitysenergian nettotarve, kertoo, paljonko lämpöenergiaa lämpimän käyttöveden lämmitys vaatii, ei sisällä mm. vesivaraajan lämpöhäviöitä. (1 dm3 = 1 litraa).