Vesi, m3 Lämpö, MWh Sähkö, MWh Kulutus 6225 m3 420 MWh 36 MWh Kulutus 157 l/hlö/vrk 196 kWh/m2/a 3,0 kWh/rm3/a Vertailuarvo 129 l/hlö/vrk * 250 kWh/m2/a (RT 103003) 3-4 kWh/rm3/a (RT 103003) * Vedenkulutuksen vertailuarvona on vuonna 2020 julkaistun Motivan ja Työtehoseuran vedenkäyttötutkimuksen keskimääräinen vedenkulutus rivi- ja kerrostalokohteissa, joissa vedenkulutuksesta ei laskuteta

K U S TA N N U S A R V I O Kustannusarvio 3,9 M€ TOTEUTUS Suunnitteluvaihe (arkkitehti, rakennus, sähkö ja LVI) on 90 prosenttisesti valmis tähän mennessä. Olemme tehneet projektiaikataulun. Olemme rakennuslupavaiheessa. Kilpailutus alkaa lokakuussa 2022. Rakentaminen käynnistyy joulukuussa 2022 tilojen purkutöillä. Aktiivista rakennusaikaa on vuodet 2023-2024.

EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanos 5 Kulutus tai teho (kW) kappaletta kohden yksikkö Vuosittainen käyttö yksikkö Kustannus yksikköä kohden kappaletta kohden EUR/yksikkö Yhteenlaskettu käyttökustannus, tuotantopanos 5 (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Yhteenlasketut käyttökustannukset (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanoksia voivat olla polttoaineet, sähkö

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähkön määrästä, jonka luokkaan C kuuluvat lamput kuluttavat. Lue lisää: http://www.lampputieto.fi/lamput/lamppujenpakkausmerkinnat 2.

KÄYTTÖKUSTANNUSTEN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT - täytä nämä tiedot Leasing / ESCO -maksu - jos tämä annetaan, muita kuluja ei lasketa €/vuosi Sähköenergian hinta Tehomaksut sähkön siirrossa Valonlähteet: vaihtokustannus massavaihdossa (valonlähde ja työ) Valonlähteet: vaihtokustannus yksittäisvaihdossa (valonlähde ja työ) Valaisimet: ennakoitu huoltokustannus huoltovälin lopussa Valaisimet

Pyykin ja astioiden pesu voidaan ajastaa yön vähäisen sähkön käytön ajalle. Se vähentää energiayhtiön kustannuksia ja saattaa vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Praegu saavad isegi tarbijad osta elektrit tunni tariifiga. Autosoojendite juhtimine kella ja välistemperatuuri järgi , elektriautode laadimine kell-juhtimisega odava elektri ajal .

Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!

Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolar Oy, Energiateollisuus ry, Fortum, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, NIBE-Haato Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Savon Voima Verkko Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Vattenfall Verkko Oy ja Voimatori Oy.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).