VILLÄHDE www.tietosuunnittelu.fi Vaasan Yliopisto Anne Mäkiranta anne.makiranta@uva.fi 029 449 8302 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Ari Haapanen ari.haapanen@uva.fi 029 449 8210 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Jouni Kannonlahti jouni.kannonlahti@uwasa.fi 029 449 8365 VAASA www.uva.fi/ VÄRE Petri Valtonen petri.valtonen@vare.fi 040 583 9464 LAPPEENRANTA www.vare.fi Vatajankosken Sähkö

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Sähkö, vesi ja kaukolämpö sekä muut energiankustannukset eivät ole hankintoja, vaan Tilaaja vastaa niistä koko urakan ajan. Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 

PV-laboratorio aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittämisen harjoittelemista varten PV-järjestelmä, jolla voidaan tarkastella aurinkosähköjärjestelmän energiantuotantoa o mahdollisuus tarkastella tuotantoa paneelin ollessa erilaisissa asennoissa o tarvittavat mittarit tai anturit ulkoilman lämpötilan ja säteilymäärän mittaamiseksi Sähkölaboratorio aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Käytännössä aina, kun voimalaitoksella on sähkön kehitystä, on edullisinta valita mahdollisimman alhainen höyryn siirtopainetaso. 19 Höyryputkiston painetason valinnan jälkeen tulee määritettäväksi putken koko. Valittaessa liian pieni putkikoko kasvaa siirron painehäviö ja höyryn painetasovaatimus nousee saman höyrymäärän siirtämiseksi putkistossa.

Tällaisia lähtötietoja ovat liikennepolttoaineiden mm. dieselin, sähkön, laivapolttoaineen yksikköhinnat ja CO2-päästöarvot, jotka esitetään esimerkkiraportin kohdassa 2.3.1, haluttaessa myös kohdan 4 alussa. 2.3.2 Yhteenveto raaka-aineiden kuljetuksista Raaka-aineiden ja/tai muiden tuotantohyödykkeiden yhteenvedossa kuvataan raaka-aine- ja hyödykekohtaisesti energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöjen

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.