Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Lämmitysjärjestelmä Merkintä Suure Arvo Yksikkö Lähde Lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhde 0,95 - YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝜂𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠,𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Lämmönjakelujärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus 0,5 kWh/(m2 a) YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝑒𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Taulukko 7.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

...... 6 2.1 Rakennuksen tiedot ................................................................................................................................ 6 2.2 Laskentasuureet ...................................................................................................................................... 7 3 Kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutus

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Lisäksi lasketaan PILP:n kompressorin sähkönkulutus lämmityskaudella. Sähkönkulutus pienentää rakennuksen muuta lämmitystä. Laskentaa ja tuloksia havainnollistetaan PILP-laskimessa pysyvyyskäyräkuvilla ja niissä esitetyillä lämmityskauden energiankulutustiedoilla, joita tarvitaan poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämiseen.