Lämmitysjärjestelmä Merkintä Suure Arvo Yksikkö Lähde Lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhde 0,95 - YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝜂𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠,𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Lämmönjakelujärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus 0,5 kWh/(m2 a) YM asetus 353/2016, liite 1, taulukko 9: Sähköpatterilämmitys 𝑒𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 Taulukko 7.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

...... 6 2.1 Rakennuksen tiedot ................................................................................................................................ 6 2.2 Laskentasuureet ...................................................................................................................................... 7 3 Kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutus

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Lisäksi lasketaan PILP:n kompressorin sähkönkulutus lämmityskaudella. Sähkönkulutus pienentää rakennuksen muuta lämmitystä. Laskentaa ja tuloksia havainnollistetaan PILP-laskimessa pysyvyyskäyräkuvilla ja niissä esitetyillä lämmityskauden energiankulutustiedoilla, joita tarvitaan poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämiseen.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä.

Energiatodistuksen ostoenergiakulutukseen lasketaan ilmalämpöpumpun sähkönkulutus. Jäähdytysjärjestelmä: Jäähdytysjärjestelmän jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin. • Kuvaa jäähdytysjärjestelmän hyötysuhdetta.