Pientalon sekä rivi- ja ketjutalon ilma-ilma lämpöpumpun tuottama energian enimmäismäärä.

Rakennuttaja on yleensä tuleva pientalon omistaja ja asukas. Pääsuunnittelijan tehtävä on vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja huolehtia siitä, että rakennus- ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden. Jokaisessa kohteessa tulee olla nimetty pääsuunnittelija.

Kauniaisten rakennuskannassa eniten, noin 86 %, on pientaloja sekä rivi- ja ketjutaloja. Pientalojen runsas osuus vaikuttaa rakennusten lämmitystavan jakaumaan tarkasteltaessa rakennuksien lukumäärään perustuvaa jakaumaa. Pientaloissa on muihin rakennustyyppeihin nähden enemmän öljy- ja sähkölämmitteisiä rakennuksia sekä myös maalämpöä käyttäviä rakennuksia.

Toimenpiteen kohderyhmät: Pientalot, rivi- ja kerrostalot, julkiset palvelurakennukset, yksityiset palvelurakennukset.

Pientaloista arviolta 95 prosentilla on tulisija. Viime vuosikymmeninä puun käyttömäärä on kasvanut Suomessa.

Energiamuotojen kertoimia käytetään ainoastaan ostoenergialle. 8 2.1.4 Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää seuraavia arvoja: Luokka 1 Erillinen pientalo, rivi- ja Lämmitetty nettoala, Anetto ketjutalo Pientalo Anetto 600 m2 130 Hirsitalo Anetto 600 m2 155 Rivi- ja ketjutalo 150 Luokka 2 Asuinkerrostalo 130 Luokka 3 Toimistorakennus 170 Luokka 4 Liikerakennus 240 Luokka 5 Majoitusliikerakennus

Rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti laskettu E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Käyttötarkoitusluokka E-luvun raja-arvo kWhE/(m2 a) Luokka 1) Pienet asuinrakennukset: a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 50–150 m2 b) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto

Suomalaisen massiivipuisen pientalon runkoon varastoituu 52–64 % enemmän bioenergiaa kuin tavanomaisessa puurunkoisessa pientalossa (Ruuska & Häkkinen 2013: Hirsitalon ympäristövaikutusten elinkaarilaskenta. VTT: Espoo.).

Tähän on valittu 2000-luvun pientalo, kooltaan n. 150 m2, jonka lämmitys ja kiinteistösähkö kuluttavat vuodessa noin 9350 kWh. Taloa ei tietenkään lämmitetä joka päivä ja lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b.