Sijainti Aleksanterinkatu 35, Tampere Toteutusajankohta 2014 Talotyyppi Kerrostalo, rakennusvuosi 1951, peruskorjattu 1980 Pinta-ala 13705 m² Kerrosmäärä / huoneistomäärä 6 / 36 Asukasluku Energiatehokkuusluokka Energiankulutus ja saavutettu säästö 525 MWh/-15 % (2018) Lämmitys Kaukolämpö Lämmönjako Patteriverkosto Ilmanvaihto Ei ole kuulunut urakkaan Valaistus Automaation toteutus

Rakennuksissa, jossa jäähdytystä on vain yksittäisissä tiloissa, jäähdytysjärjestelmän energiankulutus voidaan jättää pois laskennasta. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus koostuu jäähdytysenergian tuoton energiankulutuksesta ja apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Sijainti Kotkan Komentosilta, Tornatorintie 7 A Toteutusajankohta 2018 Talotyyppi Kerrostalo Rakennusvuosi 1995 Pinta-ala Kerrosmäärä / huoneistot 5 / 39 / 9080 m³ Asukasluku Energiatehokkuusluokka D Energiankulutus ja saavutettu säästö 362 MWh/-11% (12 kk) (2.500 €).

Kodinkoneet on uusittu vuoden 2012 lopulla, joten energiankulutus tulee laskemaan hieman näiden ansiosta. Talon valaisimet ovat pääasiassa energiatehokkaita pienloistelamppuja, myös halogeenilamppuja on käytössä.

Kohteen tyyppi Uudisrakennus Sijainti Espoo Toteutusajankohta 2012 Talotyyppi Kerrostalo Pinta-ala 3168 m² + 80 m² Kerrosmäärä 8 Asukasluku 84 Energiatehokkuusluokka Laskennallinen energialuokka A Energiankulutus Vesi 3193 m³ Kaukolämpö 319 MWh Kiinteistösähkö 75366 kWh Lämmitys Kaukolämpö.

Erot eri variaatioiden välillä eivät merkittävän suuria, mutta case 3 suurempi kaukolämmön energiankulutus nostaa sen ilmastovaikutusten kannalta vähiten kannatettavaksi vaihtoehdoksi.

Koska autotallissa ei ole lämpimän käyttöveden kulutusta eikä sähkölaitteita, tässä tapauksessa lämmitysjärjestelmien energiankulutus muodostaa koko rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutuksen. 5.1 Tilojen lämmitysjärjestelmän energiankulutus a) Tilojen lämmönjakojärjestelmän lämpöenergian tarve (kulutus) Rakennuksen tilojen lämmönjakojärjestelmän lämpöenergian kokonaistarve

lasketaan kaavalla: (1) E = 140 *Uw - 160 gw + 20 *L, missä E Uw on vuotuinen energiankulutus (kWh/m2,a) ikkunan lämmönläpäisykerroin (W/m2,K) gw L ikkunan auringonsäteilyn kokonaisläpäisysuhde (-) ikkunan ilmavuoto (m3/m2,h) 50 Pa:n paine-erolla Suureet U, L ja g sijoitetaan kaavaan 1 pyöristettyinä kahden desimaalin tarkkuuteen.

Energiankulutus ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen  Merkillepantavaa oli tulosten suuri hajonta. Suurimmassa osassa kohteita kokonaisenergiakulutus laski 1 000 – 5 000 kWh  vuodessa. Suurin mitattu kohdekohtainen energiansäästö oli yli 8 000 kWh.   

Asenna ja käytä oikein kWh/v 25000 20000 15000 Energiakulutus ennen ilmalämpöpumpun hankintaa 10000 Energiankulutus ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen 5000 Ilmalämpöpumppu säästää energiaa vain oikein asennettuna ja oikein käytettynä. Asuntojen koko ja erilaiset pohjaratkaisut vaikuttavat ilmalämpöpumpun energiansäästöpotentiaaliin.