Automaatio- ja ohjausjärjestelmävaatimus yli 290 kW muiden kuin asuinrakennusten lämmitys- ja ilmavaihtojärjestelmiin. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset (VAETS; TETS) vuosina 2017-2025. Koulutus, neuvonta, informaatio-ohjaus, teknologiakehitys, korjaus- ja kiinteistönpidon palvelutarjonta.

Lämmityskäytössä olevan lämpöpumpun sähköenergiankulutus voidaan laskea D5:n kaavalla (6.17) WLP,lämmitys  QLP,lämmitys,tilat SPFtilat  QLP, lämmit, lkv SPFlkv  Wlisälämmitys jossa WLP, lämmitys QLP, lämmitys, tilat SPFtilat QLP, lämmitys, lkv SPFlkv Wlisälämmitys (6.17) lämpöpumppujärjestelmän sähköenergian kulutus, kWh lämpöpumpun tuottama tilojen lämmitysenergia, kWh lämpöpumpun

FINLANDS ARKITETFÖRBUND | FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Huomioita Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiasta Tekijä Pvm Paikka Heini Korpelainen 11.02.2020 Kuulemistilaisuus | © 2020 | HEINI KORPELAINEN | 2/17/2020 Strategiset linjaukset • Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuuden parannukset kunnossapidon ja korjaustoimien yhteydessä • Vähähiilinen lämmitys

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Koulun oppilasmäärän kasvun ansiosta koulua laajennettiin myös 1997. 42 Honkolan koulu lämmitys oli öljyllä ja koulun lämmitys on 320 MWh vuodessa. Honkolan koulu on öljylämmityksellä edelleen vuonna 2018. Honkolan koulun lämmityksestä on tällä hetkellä pyydetty tarjouspyynnöt ja uusi lämmitysjärjestelmä päätetään, kun tarjoukset tulevat.

Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudelle pientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.

Lautaslämmitin • Lautasten lämmitys on tarpeen, kun halutaan varmistaa annoksen pysyminen kuumana. • Ei tarvita, jos aterian eri osat ovat samalla lautasella (esim. kouluateriat). • Laitteen lämmitys kestää 1,5 h. Lämpöhaude • Automaattinen vedenotto, mieluummin lämmin vesi. • Kylmällä vedellä täytettynä lämmitykseen kuluu 50 min. (1 kWh) ja lämpimällä vedellä 30 min. (0,6 kWh).

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä

Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.