VILLÄHDE www.tietosuunnittelu.fi Vaasan Yliopisto Anne Mäkiranta anne.makiranta@uva.fi 029 449 8302 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Ari Haapanen ari.haapanen@uva.fi 029 449 8210 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Jouni Kannonlahti jouni.kannonlahti@uwasa.fi 029 449 8365 VAASA www.uva.fi/ VÄRE Petri Valtonen petri.valtonen@vare.fi 040 583 9464 LAPPEENRANTA www.vare.fi Vatajankosken Sähkö

Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub otetaan käyttöön 2022.

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Vesikosken, Vuolteen ja Sallilankosken voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

PV-laboratorio aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittämisen harjoittelemista varten PV-järjestelmä, jolla voidaan tarkastella aurinkosähköjärjestelmän energiantuotantoa o mahdollisuus tarkastella tuotantoa paneelin ollessa erilaisissa asennoissa o tarvittavat mittarit tai anturit ulkoilman lämpötilan ja säteilymäärän mittaamiseksi Sähkölaboratorio aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön

Ympäristöministeriön asetus (1048/2017) rakennuksen energiatodistuksesta 2.2.8 Sähkö Valaistuksen ostoenergiankulutus lasketaan energiatehokkuusasetuksen 11 § mukaan myös tapauksissa, joissa otetaan huomioon rakennuksessa oleva tarpeenmukainen valaistus taikka laskennassa käytetään vakioitua käyttöä pienempiä valaistustehoja. 3.2 Ohjeet Valaistuksen tarpeenmukaisuuden huomioimiseen

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Laskentaa käyttämällä voidaan saada perusteellisempi kuva palvelun elinkaaren eri vaiheiden aikaisista kustannuksista, jotka käsittävät paitsi tarvittavista tuotteista, tarvikkeista ja koneista aiheutuvat kustannukset myös palveluun liittyvät käyttökustannukset (esim. siivoustöiden yhteydessä käytettävästä sähköstä ja vedestä aiheutuvat kustannukset) ja työvoimakustannukset.

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.